Elämäntaito: Aatelisnaiset auttajina – kolme tarinaa siitä, miten ylhäiset syttyivät diakonialle

Emerituspiispa Eero Huovinen siunasi presidentti Ahtisaaren haudan lepoon – ”Ahtisaari näki jokaisen ihmisen Jumalan luomana”

 

Piispa Eero Huovinen siunasi presidentti Ahtisaaren haudan lepoon Helsingin tuomiokirkossa järjestetyissä valtiollisissa hautajaisissa Kuva: Lehtikuva/Heikki Saukkomaa

Presidentti Martti Oiva Kalevi Ahtisaari siunattiin Helsingin tuomiokirkossa klo 13 alkaneessa tilaisuudessa. Hautaan siunaamisen toimitti emerituspiispa Eero Huovinen ja muistopuheen piti tasavallan presidentti Sauli Niinistö.

– Olemme kokoontuneet saattamaan Martti Ahtisaaren haudan lepoon. Pyhässä kasteessa hänet on liitetty Kristuksen kuolemaan ja ylösnousemukseen. Nyt me luotamme Jumalan sanan  lupauksiin. Kristus on kuollut puolestamme, jotta saisimme elää yhdessä hänen kanssaan, Eero Huovinen lausui siunaamisen johdantosanat.

Siunauspuheessaan Huovinen muistutti, kuinka Martti Ahtisaari suhtautui lähimmäisiin kunnioittavasti.

Kirkkorekry neliöb. 29.4.-12.5.

– Martti Ahtisaari oli hyvä ihminen. Hän tiesi, että ihmiselämä oli samaan aikaan sekä hauras että kaunis. Ahtisaari oli realisti, mutta myös optimisti, joka luotti siihen, että maailmassa oli myös hyvyyttä ja sitä oli kaikin keinoin edistettävä.

– Rauhaa oli edistettävä, jotta ihmiset voisivat elää hyvää elämää. Jotta rauha voisi toteutua, sen pitää perustua kunnioitukselle, ja jotta rauha voisi kestää, sen pitää olla oikeudenmukainen, Huovinen kertasi Ahtisaaren ajatuksia rauhasta.

– Martti Ahtisaaren näkemys kaikkien ihmisten luovuttamattomasta ihmisarvosta perustui paitsi hänen luonteeseensa, myös siihen, että hän piti jokaista ihmistä Jumalan luomana. Jos Jumala on luonut jokaisen ihmisen omaksi kuvakseen, silloin kaikkia ihmisiä on kunnioitettava.

Suuri suomalainen saatettiin kirkosta Narvan marssin soidessa

Tasavallan presidentti Sauli Niinistö luonnehti muistopuheessaan Martti Ahtisaarta suureksi suomalaiseksi ja mieheksi, jolla oli vaikuttava elämä. Niinistön mukaan Ahtisaaren kaiken toiminnan keskiössä oli ihminen.

– Ahtisaari oli rauhallinen, kärsivällinen ja lämmin ihminen, mutta joka osasi tarvittaessa olla myös määrätietoinen ja tiukka neuvottelija. Hän osasi mestarillisesti purkaa jännittyneisyyttä tai aristelua häntä tapaamaan tulleilta.

Presidentti Niinistö totesi myös, että Martti Ahtisaari oli viime kädessä ennen kaikkea puoliso ja isä, jolle perheen tuki ja rakkaus olivat tärkeitä.

Ahtisaari syntyi 23. kesäkuuta 1937 ja kuoli 16. lokakuuta 2023. Hän toimi Suomen presidentti vuosina 1994-2000. Hän oli Suomen kymmenes presidentti. Ahtisaarelle myönnettiin Nobelin rauhanpalkinto vuonna 2008 hänen työstään rauhansovittelijana.

Hengellisyys kuului olennaisena osana Ahtisaaren eämään. Hän arvosti hengellisyyttä arjessa. Myös evankelis-luterilaisen kirkon Afrikassa tekemää kehitysyhteistyötä hän arvosti suuresti.

Uskonnollisuus kuului jo Ahtisaaren presidentinvirkaanastujaispuheessa, jossa hän toivotti kansalaisille Jumalan suojelusta. Hänellä oli myös tapana toivottaa uudenvuodenpuheensa lopussa Jumalan siunausta.

Kirkonkellot soivat Ahtisaarta kunnioittaen

Hautajaisiin kutsuvieraita eri puolilta maailmaa, vieraiden joukossa oli muun muassa ruotsin kuningas Kaarle XVI Kustaa ja Namibian presidentti.

Siunaustilaisuudessa raamatuntekstit roomalaiskirjeestä luettiin sekä yhdellä namibian kielistä että suomen kielellä. Emerituspiispa Eero Huovisen avustajana siunaustilaisuudessa toimi Helsingin hiippakunnan piispa Teemu Laajasalo.

Helsingin kirkkojen kellot kunnioittivat vainajaa soiden hautajaissaaton ajan. Edellisen kerran valtiolliset hautajaiset järjestettiin kuusi vuotta sitten, jolloin presidentti Mauno Koivisto siunattiin haudan lepoon.

Presidentti Ahtisaaren arkku kannettiin kirkosta ulos Narvan marssin soidessa.  Narvan marssia on tapana soittaa valtiollisissa hautajaisissa.

Sateisesta säästä huolimatta paljon suomalaisia oli saapunut kunnioittamaan presidentti Ahtisaaren viimeistä matkaa. Surusaatto kulki Helsingin tuomiokirkolta presidentinlinnan editse kohti Hietaniemen hautausmaata. Suurin osa Suomen presidenteistä on haudattu Hietaniemen hautausmaalle, vain kaksi presidenttiä on haudattu muualla.