Edinburghissa linjataan lähetystyön strategiaa

 

Etelän ja idän kirkot kasvavat ja täyttyvät. Kuvassa vietetään jumalanpalvelusta Nepalissa. Kuva: Pirre Saario

Edinburghissa Skotlannissa keskiviikkona alkava viisipäiväinen lähetyskonferenssi pohtii lähetystä yhdeksästä tulokulmasta.

 – Konferenssi on mahdollisuus lähetystyön uudelleen ajatteluun ja kriittiseen tarkasteluun. Voimme katua virheitä ja löytää uudelleen lähetystyön ekumeenisen olemuksen, kokoukseen osallistuva Kirkon lähetystyön keskuksen lähetysteologi, missiologian dosentti Timo Vasko kuvaa.

Konferenssi on luonteeltaan kaikkiin maanosiin levittäytyvä prosessi, jonka teemat ovat kaikkien ulottuvilla internetissä. Paikan päälle on saapunut vain 250 kokousdelegaattia.

IK-opisto, neliöb. 15.-28.4.

Tänä vuonna on kulunut sata vuotta ekumeenisen lähetysliikkeen ensimmäisestä maailmanlähetyksen konferenssista Edinburghissa. Mitä on tapahtunut lähetystyössä sadassa vuodessa?

– On syntynyt paljon kansallisia kirkkoja ja paikallisia seurakuntia. Kristittyjen määrä kasvaa nopeimmin eteläisellä pallonpuoliskolla ja vähenee erityisesti läntisessä Euroopassa, missä myös lähetystyöntekijöiden määrä on vähentynyt, Vasko luettelee.

Erityisen huomionarvoisena hän pitää sitä, että kristittyjen prosentuaalinen määrä maailman väestöstä ei ole suurempi kuin sata vuotta sitten.

Vasko toivoo, että kokous edistäisi laajapohjaista lähetyskumppanuutta lähetysverkostojen, Lausannen liikkeen, Maailman evankelisen allianssin ja Kirkkojen maailmanneuvoston jäsenkirkkojen välillä.

– Keskeinen haaste ovat näkyvää kristittyjen yhteyttä ehkäisevien esteiden purkaminen, mikä vaatii jatkuvaa keskustelua.

Yksi kysymys on yhteinen vastuu lähetystehtävän toteuttamisessa. Evankelikaalisten ja ekumeenisen linjan välillä oleva jännite hidastaa integroitumista.

Sen sijaan molemmat osapuolet tunnustavat nykyisin, että lähetystyössä tulee ottaa huomioon koko ihminen kaikkine tarpeineen.

Edinburghissa joudutaan väistämättä paneutumaan kristillisyyden muuttumiseen vuosisadassa.

– Kokous voisi selventää, että evankelioimiseen ei kuulu väkivalta eikä aggressiivisuus, Vasko painottaa.

 

Etelän ja idän kirkot kasvavat ja täyttyvät. Kuvassa vietetään jumalanpalvelusta Nepalissa.

Pirre Saario