Kirjoittanut
Uskonnonfilosofian dosentti Aku Visala sai kevään Veritas Forum -kiertueellaan uutta potkua haaveilla tiedeyhteisöstä, jossa kristityt uskaltavat elää uskollisina maailmankuvalleen.
‒ Kyllä niitä on! Aku Visala vakuuttaa.
Kyse on suomalaisen tiedemaailman professoreista, lehtoreista ja muista tutkijoista, joille kristityn identiteetti on tärkeä.
Monet heistä vilkuilevat ympärilleen toivoen, että jossain vilahtaisi toinen samanlainen, jonka kanssa voisi vaihtaa kokemuksia tiedemaailman välinpitämättömästä asenteesta kristillistä maailmankuvaa kohtaan.
Visalan mielestä suomalaisissa yliopistoissa ei kuitenkaan ole perinnettä, jossa yhdistyisi kristityn identiteetti ja akateeminen identiteetti.
‒ Kristityt tieteentekijät eivät yleensä sotke uskoa ja tiedettä keskenään.
Lisää tieteen teologiaa
Uskon ja tieteen erottaminen on Visalan mielestä sääli, sillä ne sopivat mainiosti yhteen. Yhdistämistä varten tarvittaisiin kuitenkin lisää tieteen teologiaa.
‒ Länsimaisessa perinteessä tieteellinen pyrkimys on nähty hengellisenä harjoituksena.
Visalan mielestä totuuden etsintään tulisi suhtautua kristillisenä kutsumuksena. Jumala voi kutsua ihmisen biologiksi, fyysikoksi, papiksi tai bussikuskiksi.
‒ Toivon, että yliopistot muuttuisivat entistä moniarvoisemmiksi, niin että ihmisillä voi olla vahvoja identiteettejä, joista voidaan keskustella julkisesti ja järkevästi.
Kristillisen mielen kehittäjät
Oxfordissa opiskellessaan Aku Visala osallistui matematiikanprofessori John Lennoxin ja teologianprofessori Alister McGrathin kanssa verkostoon, jossa kristityt tiedemiehet ja -naiset innostivat toisiaan ammentamaan työelämäänsä inspiraatiota ja näkökulmia uskostaan.
Verkoston nimi on Developing a Christian Mind. Tänä vuonna yhteisön konferensseissa on käsitelty esimerkiksi teologian ja muiden tieteiden suhdetta sekä kysytty, mitä Jumalan kunnioittaminen tarkoittaa tutkijan maailmassa. Väitöskirjaopiskelijat ja edistyneemmät tutkijat ovat pohtineet yhdessä esimerkiksi nöyryyttä, joustavuutta ja pyhän edessä työskentelemistä.
‒ Ei olisi hassumpaa, vaikka Suomeenkin saataisiin aikaan korkeatasoisia kristittyjen tutkijoiden foorumeita, Aku Visala toteaa.
Konkarit voisivat niissä kertoa kokemuksiaan kristittynä elämisestä tiedemaailmassa ja nuoremmat voisivat kokoontua tieteenaloittain inspiroimaan toisiaan.
Uskonnosta saa vielä puhua
Aku Visala toimi tänä keväänä puhujana peräti neljässä Veritas Forumissa. Kolmessa niistä käsiteltiin tekoälyä. Visalan mielestä tavallisille opiskelijoille tarkoitetuilla foorumeilla on tärkeä paikka kristittyjen omien juttujen lisäksi.
‒ Veritas Forumeissa eri tavoilla ajattelevat ihmiset kohtaavat. Kristillinen ja teologinen näkökulma tuodaan muiden ajattelutapojen keskelle.
Visalan mielestä ei ole ollenkaan itsestään selvää, että yliopistoissa saa käydä julkista katsomuksellista keskustelua.
‒ On hieno homma, että tätä tapahtuu. Voi tulla sellainenkin hetki, että uskonnollisesta näkökulmasta käsin ei saa enää keskustella.
Visalan mielestä ikkunasta pitää huudella niin kauan kuin se on auki. Jos ikkunassa ei näy ketään, se on helpompi sulkea.
‒ Puhuin Jeesuksesta Tampereen teknillisen yliopiston tyypeille, eikä siitä tullut mitään jälkipuheita. Tulevaisuudessa asia ei välttämättä ole näin. On hyvä, että yliopistoissa on korkeatasoista ja hyveellistä puhetta Jumalasta, Aku Visala sanoo.
Hän on mukana tänään alkavassa Apologiafoorumissa Kansanlähetysopistossa Ryttylässä. Tapahtuman teemana on Ihana, kamala teknologia. Visala puhuu lauantaina tekoälystä ja vastaa muun muassa kysymykseen, onko tekoäly paholainen, enkeli vai pelastusta kaipaava syntinen.
Apologiaforumin tilaisuuksia voi seurata myös nettilähetyksinä. Suoriin nettilähetyksiin pääsee tapahtuman aikana täältä. Tallenteina tilaisuuksia voit katsoa täältä.
