Avustusjärjestöt vetoavat Euroopan unioniin köyhyyden torjumiseksi – Avun tarvitsijoiden määrä voi nosta jopa 87 miljoonaan

 

Kuvituskuva. Ihmisiä jonottamassa Hurstin ruoka-apuun keväällä 2019.

Koronapandemian vuoksi Suomea ja koko Eurooppaa on tänä keväänä kohdannut poikkeuksellinen ja odottamaton köyhyyden aalto. Miljoonien eurooppalaisten tulot ovat vähentyneet dramaattisesti lomautusten ja työttömyyden vuoksi.

Pandemian vaikutukset kotitalouksiin ja erityisesti lasten asemaan ovat merkittäviä. Avun tarvitsijoiden määrän on arvioitu nousevan Euroopassa 13 miljoonasta jopa 87 miljoonaan koronapandemian seurauksena.

Kirkkopalvelut ry vetoaa yhdessä eurooppalaisten avustusjärjestöjen kanssa Euroopan unioniin köyhyyden vastaisten toimien tehostamiseksi. Vetoomuksessa vaaditaan EU:lta kiireellistä apua köyhimmille kansalaisille ja määrärahojen kohdentamista pitkäjänteiseen köyhyyden vastaiseen työhön EU:n jäsenmaissa. Mukana vetoomuksessa on useita järjestöjä eri maista. Suomesta vetoomuksen on allekirjoittanut Kirkkopalvelut ry:n ohella Suomen Punainen risti.

”Työtä on tehty äärirajoilla”

Ruoka-avulle on koronaviruksen vuoksi ollut erityisen suuri tarve. Suomessa avun tarvetta ovat lisänneet lomautusten ja työttömyyden lisäksi koulun ja varhaiskasvatuksen tuen väheneminen perheiden arjessa sekä työttömyysturvan ja muiden etuuksien käsittelyaika. Ruoka-aputoimijat kertovat avuntarvitsijoiden joukossa olleen kevään aikana paljon ensikertalaisia.

– Ruoka-aputoimijat mukauttivat toimintaansa nopeasti, käynnistivät uudenlaista yhteistyötä ja näin turvasivat ruoka-avun jatkumisen poikkeustilanteessa. Työtä on tehty äärirajoilla, sillä resurssit eivät ole lisääntyneet, vaikka avun tarve on kasvanut, Ruoka-apu.fi-verkkopalvelun projektipäällikkö Reetta Nick kuvailee nykytilannetta.

Reetta Nickin mukaan kohtaava työ on vähentynyt merkittävästi ja samalla muuttunut luonteeltaan hätäavuksi.

– Moni ruoka-avussa asioiva tarvitsisi apua löytääkseen tarvitsemansa palvelut ja etuudet sekä pitkäjänteistä tukea päästäkseen jaloilleen.

Niin Suomessa kuin muuallakin Euroopassa työttömyyden, lomautusten ja eristäytymisen kerrannaisvaikutukset vaikeuttavat heikossa asemassa olevien arkea vielä pitkään. Poikkeustilanteessa korostuvat myös päihteiden käytön ja väkivallan lisääntyminen kotitalouksissa, mielenterveyskysymykset, yksinäisyys, ikääntyneiden ja riskiryhmiin kuuluvien eristäytyneisyys. Nämä heijastuvat myös lapsiin.

Lapsiperheet tarvitsevat tukea arkeen

Kirkkopalvelut ry:n koordinoiman valtakunnallisen Yhteisvastuukeräyksen teemana vuonna 2020 on lapsiperheiden arjen tukeminen.

– Koronan ja etäopiskeluun siirtymisen seuraukset näkyvät lapsiperheissä laaja-alaisesti. Kaikki perheet eivät jaksa tai kykene tukea lasta riittävästi ja monelle lapselle ainoat turvalliset aikuiset löytyvät koulusta. Lisäksi usealle lapselle kouluateria on päivän ainoa lämmin ateria, kertoo sosiaalineuvos Tapio Pajunen Yhteisvastuukeräyksestä.

Koronapandemian jälkeisissä jälleenrakennustöissä tulisi kiinnittää erityistä huomiota kansalaisten tasa-arvoisuuden palauttamiseen ja lasten hyvinvointiin. Vetoomuksen allekirjoittaneet avustusjärjestöt muistuttavat, että kelvolliset elinolosuhteet, terveys, koti ja koulutus, sekä kulttuuri ja vapaa-ajan harrastukset kuuluvat jokaisen eurooppalaisen oikeuksiin.