Yleinen: Viikon debatti pui armokuolemaa: eutanasia on arvokysymys monelta kantilta

Vastalääke pahuuteen on tarjolla venäläisille, ukrainalaisille ja kaikille muillekin

 

Joskus tuntuu siltä, että elämä voi muuttua yhdessä silmänräpäyksessä. Se, mikä on ollut joskus aikaisemmin, on pyyhkiytynyt olemattomiin nopeammin kuin osasi kuvitellakaan. Näin tapahtui omalla kohdallani viime viikolla. Venäjän hyökkäys Ukrainaan horjutti myös minun turvallisuuden tunnettani. Muistot vierailustani Viipurin ulkopuolella sijaitsevassa Mustalahden rauniokylässä saivat uuden leiman. Vuonna 2012 tuntui liikuttavalta löytää isäni ja isoisäni kotikylän rauniot keskeltä metsää. Nyt ne muistot herättävät enemmänkin ahdistusta ja pelkoa. Syke on korkeampi kuin yleensä. Entä jos tuo sama toistuu nyt meidän aikanamme? Entä jos kohteena onkin Helsingin mediakeskus, joka sijaitsee viereisellä tontilla huoneeni ikkunan toisella puolen. Sodan alkaessa pommit putoaisivat käytännössä kotiimme. Jumala, missä sinä olet? Etkö näe, että moni meistä kärsii ja pelkää.

Teidän hetkenne – pimeyden valta

Ukrainan tapahtumia viime viikolla miettiessäni nousivat mieleeni Luukkaan evankeliumin luvun 22 seuraavat sanat:

IK-opisto, neliöb. 15.-28.4.

”Mutta nyt on teidän hetkenne, nyt on pimeydellä valta. He vangitsivat Jeesuksen ja veivät hänet mukanaan ylipapin taloon.” (Luuk.22:53b,54a)

Tuossa yhteydessä sain osuvan muistutuksen siitä, että Jeesuskin jätettiin epäoikeudenmukaisesti kärsimään viattomana hänen kimppuunsa käyneiden käsiin. Jumala ei säästänyt edes omaa poikaansa kärsimykseltä. Siitä huolimatta tuntuu vaikealta hyväksyä inhimillistä epäoikeudenmukaista kärsimystä. Vaikka Jumala ei olekaan sen takana, Hän kykenisi sen estämään. Miksei Hän ei estä sitä?

Rohkaisevaa tuossa Luukkaan evankeliumin kohdassa on erityisesti sana ”hetkenne”. Vaikka pimeyden valta tuntuu raivoavan maailmassa valtoimenaan, on sen valta silti rajoitettu. Se vallitsee vain hetken ja vain niissä rajoissa, mitä Jumala sille sallii. Jeesusta vangitsemaan tulleet luulivat varmasti voittaneensa. Heidän omaatuntoaan piinannut mies oli lopultakin saatu kiinni. Nyt oli pimeydellä valta eikä sitä kukaan ollut kyennyt estämään. Heidän suunnitelmansa toteutuisi vääjäämättä. Niinhän he luulivat! Jumala kykeni luomaan ihmisen pahoista suunnitelmista maailmanhistorian suurimman ratkaisun pahuuden ongelmaan. Se, minkä ihminen tarkoitti toisen tuhoksi, avasikin portit jokaiselle ikuiseen elämään ja armahdukseen.

Pahuuden valta on rajoitettu. Se ei tule voittamaan ja se hallitsee vain hetken. Kristus on jo kukistanut sen ristillä 2000 vuotta sitten.

Pahuuden raja kulkee sisimmässämme

Vaikka onkin paikallaan todeta, että Venäjän hyökkäyssota on kaikin tavoin väärin ja epäoikeudenmukainen väkivallan ja aggression osoitus, on tärkeää muistaa, että kukaan meistä ei ole immuuni pahuuden vaikutukselle. Pahuuden mittakaava kyllä vaihtelee ihmisten välillä, mutta jokaisen meistä on tehtävä parannus pahuudesta. Pahuuden raja ei kulje ”meidän ja heidän” välillä, vaan pahuuden raja kulkee jokaisen sisimmässä. Kukaan meistä ei ole täysin vapaa sen vaikutukselta. Tästä erinomaisen muistutuksen tarjoaa pastori ja kirjailija Erkki Jokinen ajankohtaisessa raamattuluennossaan ”Pahuuden jäljet ihmisyyden iholla”

Pahaa tulee aina vastustaa, mutta on syytä muistaa, että jokainen meistä vastaa itse omasta pahuudestaan. Pahan vastustaminen saa alkunsa siitä, että kiinnitämme ensin huomion omaan sisimpäämme ja sen siivoamiseen. Peiliin katsominen voikin avata omat silmät niin, että näenkin ensin oman parannuksen tarpeeni enkä ainoastaan toisten pahuutta.

Mutta te ette ole tahtoneet tulla

Jeesuksen sanat tarjoavat vastalääkkeen pahuuteen:

”Jerusalem, Jerusalem! Sinä tapat profeetat ja kivität ne, jotka on lähetetty sinun luoksesi. Miten monesti olenkaan tahtonut koota lapsesi, niin kuin kanaemo kokoaa poikaset siipiensä suojaan! Mutta te ette tahtoneet tulla.” (Matt.23:37)

”Mutta te ette tahtoneet tulla”…  Kuinka suuri Jeesuksen turhautumisen onkaan täytynyt tuona hetkenä olla. Jumala oli uudestaan ja uudestaan lähestynyt kärsivällisesti kansaansa. Jumala oli tarjonnut ratkaisua heidän syntisyyteensä, mutta he torjuivat sen kerta toisensa jälkeen. Lopulta tappaen jopa Hänen oman poikansa. Jumala on jo valmistanut ratkaisun ihmisen ja maailman pahuuteen, mutta olenko minä valmis ottamaan sen vastaan ja kääntymään ajoissa sen suuntaan.

Maailma muuttuu yksilö kerrallaan sisältä ulospäin – ei ulkoisesta pakosta väkivallan pakkokeinoin.

Jumalan valta ylittää pahuuden

Yksi omista suosikkipaikoistani Raamatussa löytyy toisesta kuningasten kirjasta. Viimeisen viikon aikana se on alkanut tuntua entistäkin ajankohtaisemmalta.

”Kun Jumalan miehen palvelija aamulla nousi ja meni ulos, kaupungin ympärillä oli kaikkialla sotilaita, hevosia ja vaunuja. Palvelija sanoi Elisalle: »Voi, herrani! Mitä me nyt teemme?» »Älä pelkää», Elisa vastasi, »meillä on puolellamme enemmän väkeä kuin heillä.» Hän rukoili Herraa ja sanoi: »Herra, avaa hänen silmänsä, jotta hän näkisi.» Herra avasi palvelijan silmät, ja hän näki, että vuori Elisan ympärillä oli tulisia hevosia ja vaunuja täynnään.

Kun syyrialaiset tulivat Elisaa kohti, hän rukoili Herraa sanoen: »Sumenna heidän silmänsä.» Herra teki Elisan pyynnön mukaisesti ja sumensi heidän silmänsä. Elisa sanoi heille: »Ei tämä ole oikea tie eikä oikea kaupunki. Tulkaa minun perässäni, minä vien teidät sen miehen luo, jota te etsitte.» Hän johdatti sotilaat Samarian kaupunkiin. Kun he tulivat sinne, Elisa sanoi: »Herra, avaa heidän silmänsä, niin että he näkevät.» Herra avasi heidän silmänsä, ja kun he taas näkivät, he huomasivat olevansa keskellä Samarian kaupunkia. Kun Israelin kuningas näki heidät, hän kysyi Elisalta: »Tuleeko minun tappaa heidät, isäni?» »Sitä älä tee», Elisa vastasi. »Et kai sinä surmaa niitäkään, jotka otat vangiksi taistelussa? Pane heidän eteensä ruokaa ja juomaa ja anna heidän syötyään palata herransa luo.» Niin kuningas järjesti syyrialaisille suuret pidot, ja he söivät ja joivat. Hän antoi heidän lähteä rauhassa, ja he palasivat herransa luo. Sen jälkeen syyrialaiset eivät enää hyökkäilleet Israeliin.” (2.Kun. 6:15-23)

Isä, Jeesuksen nimessä rukoilen. Pysäytä käynnissä oleva mieletön ja suurta kärsimystä ja tuhoa aiheuttava sota. Lähetä enkelijoukkosi suojelemaan Ukrainan kansaa. Estä laajamittaisempi verenvuodatus. Pysäytä kymmenien kilometrien mittainen ajoneuvokolonna. Osoita poikasi ristin työ ja armosi jokaiselle venäläiselle, ukrainalaiselle ja muidenkin kansojen edustajalle. Pysäytä pahan valta. Pysäytä se jokaisen sisimmässä. Osoita valtasi ja rakkautesi ja pysäytä tämä järjetön verenvuodatus. Muuta Venäjän hallitsijan mieli, sillä sinun on kaikki valta myös hänen elämänsä kohdalla. Aamen.

”Kuin kastelupuro on Herran kädessä kuninkaan sydän, hän ohjaa sen minne tahtoo.” (San.21:1)

 

Aiheet