Profeetat sen tiesivät – Golan kuuluu Israelille

Mikäli maailman medioita on uskominen, Yhdysvaltojen presidentti Donald Trump teki hirvittävän virheen tunnustaessaan 25.3. Golanin kukkulat osaksi Israelin suvereniteettia.

Mutta medioita ei aina kannata uskoa. Yksi esimerkki YLEn uutisoimista epätotuuksista tuli esiin uutisessa, jossa se haastatteli Helsingin yliopiston Lähi-idän tutkimuksen professoria Hannu Juusolaa asiasta. YLEn väliotsikko Juusolan haastattelussa oli Venäjä vetoaa Krimin kohtalossa Golaniin, minkä jälkeen juttu jatkuu seuraavasti:

Tunnustamisella olisi myös laajempia vaikutuksia. Se veisi Juusolan mukaan uskottavuutta YK:n päätöslauselmilta, joissa torjutaan valloitussodat. Esimerkiksi Venäjä voisi puolustaa Krimin valtausta vetoamalla Yhdysvaltain päätökseen tunnustaa Golan.

Juusola nostaa esiin myös Yhdysvalloissa virinneen keskustelun, jossa tilannetta voi verrata Kuwaitin miehitykseen 1990-luvun alussa.

– Ei olisi minkäänlaista laillista perustetta vastustaa tämäntyyppistä miehitystä, jos Yhdysvaltain politiikka lopulta palkitsee miehityksen.

Suuri osa suomalaisista lukijoista ottaa lukemansa totuutena ja se lienee YLEn tarkoituskin, mutta se, että Lähi-idän tutkimuksen professori Juusola puhuu tällaista, on käsittämätöntä.

Siinä missä Venäjä marssitti sotakoneistonsa Krimille huolellisesti tehdyn suunnitelman mukaisesti heti Sotshin talviolympialaisten päätyttyä helmikuussa 2014, Israelista tuli yllättäen Golanin miehittäjä toukokuussa 1967 käynnistyneessä tapahtumaketjussa Egyptin, Syyrian, Jordanian ja Irakin käynnistäessä yhteiset sotatoimet Israelia vastaan tavoitteenaan juutalaisvaltion tuhoaminen.

Egyptin presidentti Gamal Abdel Nasser kehotti 19.5. YK:n joukkoja poistumaan omien joukkojensa tieltä Siinailta, mihin nämä välittömästi suostuivat, ja sulki 22.5. Tiranin salmen, joka oli ainut väylä Eilatin satamasta Punaiselle merelle. Israel katsoi kansainvälisen lain perusteella, että merireitin estäminen oli sotaan oikeuttava aggressio (casus belli), ja teki 5.6. aamulla yllätyshyökkäyksen 19:ään Egyptin ilmavoimien tukikohtaan tuhoten 309 sen 340 hävittäjästä.

Seuraavina päivinä Israel tuhosi myös Jordanian, Syyrian ja Irakin ilmavoimat, pääasiallisesti lentokentille. Tämä ns. kuuden päivän sota oli nimensä mukaisesti ohi kuudessa päivässä, ja tällä kertaa koko itäinen Jerusalem ja Länsiranta siirtyivät Israelin haltuun Jordanialta, joka oli miehittänyt niitä vuodesta 1948. Siinain niemimaa ja Gaza siirtyivät Egyptiltä Israelille ja Golanin kukkulat Syyrialta.

Tämän päivän keskustelun valossa on paradoksaalista, että niin Golan kuin muutkin Israelin miehittämät alueet siirtyivät sen haltuun arabimaiden käynnistämien sotilaallisten hyökkäysten seurauksena eivätkä suinkaan yleisesti vallalla olevan käsityksen mukaan Israelin aggressioiden seurauksena. On toki puhdasta spekulaatiota, miten Palestiinan alue olisi kehittynyt, jos arabit olisivat hyväksyneet YK:n heille tarjoaman kahden valtion mallin vuonna 1947, mutta paljolta verenvuodatukselta olisi säästytty.

Media vs. Raamattu

Mutta se, mitä media tai asiantuntijat sanovat Golanista, ei ole kuitenkaan merkityksellistä verrattuna siihen, mitä Raamattu siitä sanoo. Tiesitkö, että Golan löytyy paikannimenä Raamatusta 4 kertaa, mutta sillä on myös toinen, useammin löytyvä nimi Basan, joka löytyy peräti 52 kertaa?

Psalmi 68:16 kuvaa Golanin kukkuloiden profiilia seuraavasti: ”Basanin vuoret ovat mahtavat, Basanin vuoret ovat korkeat”.

Joosuan kirjassa (21:27) kuvataan Golanin strategista merkitystä Israelin turvallisuudelle: ”Leevistä polveutuvan Gersonin jälkeläisille annettiin Manassen heimon itäisen puoliskon alueelta Basanista Golan, turvakaupunki, ja Beestera, molemmat laidunmaineen.”

Oleellista on kuitenkin ymmärtää Jumalan suunnitelma Golanille, joka on kuvattu kahden profeetan kynällä:

  • Jeremia 50:19:  – Mutta Israelin minä tuon takaisin laitumelleen, se saa jälleen käydä Karmelin ja Basanin laidunmailla, syödä itsensä kylläiseksi Efraimin vuorilla ja Gileadissa.
  • Miika 7:14: Paimenna, Herra, sauvallasi kansaasi, kaitse omaa laumaasi, joka asuu yksin keskellä metsää, kaukana hedelmätarhoistaan. Johda se Basanin ja Gileadin laitumille niin kuin entisinä aikoina.

Jumalan antama lupaus oli palauttaa israelilaiset Golanille, ja se mitä presidentti Donald Trump nyt teki, on täydellisessä harmoniassa Raamatun sanan kautta, sanoipa kansainvälinen yhteisö tai kotimainen media mitä tahansa.

BBC:n ja CNN:n julkaisemien uutisten mukaan Yhdysvaltain ulkoministeri Mike Pompeo arvioi presidentin tulossa olevaa Golanin julistusta torstaina 21.3. sanomalla, että on mahdollista”, että Jumala lähetti presidentti Donald Trumpin pelastamaan Israelin Iranin uhkalta.

Tuossa juutalaisen purim-juhlan aikaan tehdyssä kristillisen CBN-yhtiön haastattelussa ulkoministeriltä kysyttiin, oliko presidentti Trump juuri nyt nostettu sellaista aikaa varten, kuten kuningatar Esther, auttaakseen pelastamaan juutalaiset Iranin uhalta?

Pompeo vastasi seuraavasti:

Kristittyinä uskon, että se on mahdollista ja olen varma, että Herra toimii täällä.

Tehtävääni leimaa ymmärrys uskostani, uskosta Jeesukseen Kristukseen pelastajana. Se ei tuo joka päivä vastauksia ja tuloksia, joita me kaikki kristittyinä etsimme. Mutta se vaikuttaa siihen, miten yritän kohdella jokaista ihmistä, arvokkaasti ja kunnioituksella, tavalla, jolla kristittyjen pitäisi toimia.

En aina yllä tähän vaatimustasoon, mutta se leimaa sitä, miten ajattelen maailmasta. Mielestäni tämä on todellinen ero, ja haluan, että ihmiset tietävät sen. Siksi puhun siitä aika ajoin.

Haluan ihmisten tietävät näkökulman, jonka kautta käsittelen työssäni ilmeneviä haasteita, ja se edellyttää myös, että tavoittelen niitä standardeja, joista kristityt pitävät kiinni.

Samaisessa CNN:n uutispätkässä ulkoministeri Pompeon lausuntoja kritisoi rajusti entinen USA:n ulkoministeriön tiedottaja, kontra-amiraali John Kirby, joka nykyisin toimii kanavan sotilasasioiden ja diplomatian analyytikkona:

Ministeri Pompeon väite, jonka mukaan Jumala olisi lähettänyt presidentti Trumpin pelastamaan Israelin, olisi naurettavaa, jos se ei olisi vielä yksi osoitus siitä, että ulkoministeri ylittää huolimattomasti linjan, jonka pitäisi olla kirkon ja valtion välillä.

Juuri ajatus siitä, että diplomaattiseen käyttäytymiseen liittyy jotain raamatullista – että ulkopolitiikka on jonkinlainen evankelinen hanke ja että amerikkalainen presidentti on pelkästään juutalais-kristillisten arvojen puolustaja – tuo lohdutuksen ääriliikkeille, jotka näkevät lännen ristiretkeläisinä, ja levottomuuden niille, jotka katsovat Yhdysvaltojen olevan sekä uskonnollisten että kansalaisvapauksien suojelija. Se, mitä hän sanoi, ei ole vain kiusallista, vaan se on vaarallista ja vastuutonta. 

Kontra-amiraalin ja hänen hengenheimolaisten esittämien mielipiteiden alle ovat valitettavasti hautautuneet monen kristityn poliitikon ja virkamiehen jalot arvot ja ajatukset, mutta kohta meillä on taas mahdollisuus äänestää eduskuntaan heitä, joilla on selkärankaa puhua ja toimia raamatullisten totuuksien puolesta.

Tehkäämme niin ja rukoilkaamme rauhaa Jerusalemiin ja koko Lähi-itään!