Lääketieteen Nobel kyseenalaistaa kehitysopin

 

Svante Pääbo sai Nobelin perimän DNA:n tutkimuksistaan. Hän onnistui eristämään DNA:ta neandertalinihmisen luista. Suoritus oli hämmästyttävä, sillä tehtävä oli hyvin vaikea.

Tulokset olivat erittäin merkittäviä. Niistä selvisi, että suomalaisissakin voi olla 1-4 prosenttia neandertalinihmisen DNA:ta. Olemme siis sukulaisia.

Kylväjä Neliöb. 1.-14.12. MJa

Aikaisemmin on jo tiedetty, että neandertalilaiset hautasivat kuolleensa kukkien kera, huolehtivat vanhuksista ja vammaisista sekä harrastivat huilunsoittoa.

DNA:n eristäminen on hyvin mielenkiintoista, sillä se ei säily kovin kauan. Kyseessä on biopolymeeri eli molekyyleistä rakentuva helminauha. Muita elämän biopolymeerejä ovat muiden muassa proteiinit, jotka rakentuvat aminohapoista. Nämä elämän molekyylit ovat ikään kuin mikrobien hesburgereita eli ne syödään. Ne hajoavat myös lämpöliikkeestä johtuen. Lämpöliike lakkaa vasta absoluuttisessa nollapisteessä.

On ällistyttävää, että neandertalilaisten DNA:ta on todistettavasti säilynyt.Asia on merkittävä myös kehitysopin kannaltaTutkijat ovat viime vuosina onnistuneet eristämään DNA:ta ja proteiineja myös dinosaurusten luista. Samanaikaisesti on tieteellisesti arvioitu, että DNA voi säilyä optimaalisissa olosuhteissa korkeintaan noin miljoona vuotta. Tämä tosiasia kyseenalaistaa väitteen, jonka mukaan dinosaurukset olisivat ilmestyneet planeetallemme 230 miljoonaa vuotta sitten ja kuolleet sukupuuttoon 65 miljoonaa vuotta sitten. Lisätietoja näistä tutkimustuloksista on kirjassani DINOSAURUKSET muinaiset lohikäärmeet.

Pekka ReinikainenLääkäri