Juuri nyt on hyvä

 
juuri nyt on hyvä
Gaston Roulstone / Unsplash

Viime viikko oli hyvin sateinen ja erään tällaisen hyvin kolean, märän päivän iltana vaihdoin kuulumisia yhden ihanan ihmisen kanssa. Hän ihasteli heräävän luonnon kauneutta ja siihen minä sanoin, ”kunhan tämä sade vain loppuisi, niin sitten kelpaisi”. Tästä tapaamisesta on kulunut nyt jo melkein viikko ja silti häpeän tätä kommenttiani. Enhän minä voi olla tällainen valittaja? Luoja luoman vehreyden ympäröidessä meidät minä keskityin siihen, että aurinko ei juuri nyt paista. Pitäisi jo tämän ikäisenä ymmärtää, ettei aurinko aina paista. Ja se paistaa taas, kun on sen aika. Ihan turhaa siitä on valittaa ja levittää ympärilleen negatiivisia ajatuksia. Koska itse tyrmistyin tätä kommenttiani niin totaalisesti, olen pohtinut sitä kovasti ja se on opettanut minulle jotain kallisarvoista ja sen seurauksena voin todeta: juuri nyt on hyvä. Oli miten oli, nyt on hyvä. Olkoon se mottoni tästä eteenpäin.

Tämän päivän on Herra tehnyt,
iloitkaa ja riemuitkaa siitä!

(Ps. 118:24)

TV7 neliöb.16.-30.9.MJa

Ehkä kaikkein järkyttävintä kommentissani oli se, että se paljasti piilevän ”sitku”- ajattelun. Sitten kun sade loppuu, meillä on kaikki hyvin. Mutta jos aina kiinnitämme huomiomme siihen, mikä voisi olla paremmin, emme nauti siitä, mitä meillä on. Tai jos aina valmistaudumme tulevaan, jää nykyhetki elämättä. Ja silloin meille kertyy vuosikaupalla elämätöntä elämää. Se olisi ainakin minulle kauhistus. Minä haluan elää täysillä. Mutta teenkö niin vain teoriassa?

Sitku-ajattelu tappaa elämänilon. Sillon kelpaa vain valmis taikka täydellinen. Vasta silloin voimme olla tyytyväisiä ja nauttia elämästä. En minä halua edustaa tällaista ajattelua enkä elää tällä tavalla. Siksi järkytyin niin perin juurin omasta kommentistani. Sillä keskeneräisyys on kaunista ja epätäydellisyys on elämää. Juuri nyt on hyvä.

Juuri nyt on hyvä

Onneksi Herra armahtaa ja auttaa. Hän muistuttaa meitä siitä, mikä on tärkeää. Hän kutsuu meitä elämään ja riemuitsemaan tässä hetkessä. Jumalaa ei voi tavoittaa kuin tässä ja nyt, siksi tämä hetki on paras hetki. Juuri nyt on hyvä. Oli sitten miten väsyttävää, sotkuista, epätietoista, kuluttavaa tahansa, nyt on hyvä.

Tässä prosessissa auttaa kiitosaiheiden listaaminen. Kun koemme vaikeuksia, helposti alamme vain suorittamaan elämää ja unohdamme nykyhetken riipaisevan kauneuden. Usein tällainen suoritusmoodi jää päälle ja huomaamattamme unohdamme elää nykyhetkessä. Silloin meiltä jää näkemättä ja kokematta elämä, jonka olemme lahjaksi saaneet.

Näitä mietteitä ajattelin ajellessamme perheeni kanssa viikonloppuna 100 kilometrin matkaa itään ja takaisin. Sitku-ajattelija keskittyisi vain perille pääsemiseen, nykyhetkestä nauttija sen sijaan keskittyi fiilistelemään ja kiittämään nykyhetkestä. Siitä auringonpaisteesta, läheisten läsnäolosta, moottorin hyrinästä, vehreästä luonnosta, pyhäpäivän rauhasta. Kiitollisuus nostaa päämme näkemään kaiken hyvän elämässämme. Ja sitähän on kaikkein huonoimpana päivänäkin.

Sillä juuri nyt on hyvä.
Keskellä remonttia,
keskellä elämää,
keskeneräisenä,
vaillinaisena.
Nyt on hyvä,
silloinkin kun aurinkoa ei näy,
sillä armon aurinko paistaa
aina ja kaikille.

Osa kirjoitusta, joka on julkaistu Armoa Arkeesi -sivustolla.