Ihmisiä ja ilmiöitä: Venäjän hyökkäys karisti Timo Soinista EU-kriittisyyden: ”Ennen katsoin tahallaan sivuun, kun sopi agendaan vetää turpaan”

Järkyttävä ja eheyttävä Maijan tarina

 

Maijan tarina on järkyttävää luettavaa, mutta myös toivoa antava selviytymiskertomus. Yhdenkään lapsen ei soisi kokevan sellaista, mitä Maija joutui kohtaamaan. Kertomuksesta välittyy pienen lapsen tuska ja aikuisen naisen taistelu tulla kuulluksi läheisten ja uskonyhteisön keskuudessa.
FM, TM, pastori Mari Leppänen on toimittanut Maijan kirjoittaman tarinan julkaistavaan muotoon.

Teoksen lopussa on neljän asiantuntijan artikkelit. Ne valottavat herätysliikkeen sisäisiä rakenteita ja analysoivat Maijan kokemaa ja siihen suhtautumista lestadiolaisuudesta käsin. On hyvä, että teos ei jäänyt vain kertomukseksi Maijan elämästä, sillä trauma koskettaa koko vanhoillislestadiolaista yhteisöä, kuten kirjan alaotsikossakin sanotaan.

Dei Neliöb.20.9.-11.10. MJa

YTT Johanna Hurtigin mukaan vanhoillislestadiolaisessa yhteisössä on omat epäkohtansa, mutta yhteisöön ja uskoon liittyy myös toivoa, jota vaikeudet eivät voi kokonaan pyyhkiä pois.

Yhtenä epäkohtana hän näkee rikosprosessin välttämisen anteeksiantamisen avulla. Samaan puuttuu toinenkin asiantuntija, pastori Heikki Nenonen. Lapseen kohdistunut raiskaus hoidettiin liikkeen sisällä syntinä ”jotta asiat voitaisiin sopia niin kuin uskovaiset tekevät”, eikä rikoksena yhteiskunnallisen lainsäädännön mukaan. Vaikka vanhoillislestadiolaisuus on uskollinen esivallalle, Nenonen kehottaa liikettä pohtimaan, mikä sen suhde on maalliseen tuomioistuimeen, kun kyseessä on niin kutsuttu armoalttari eli tilanne, jossa ihminen saa synninpäästön. Maijankin asia piti sopia pian liikkeen saarnaajien edessä, ettei se vain joutuisi poliisin käsittelyyn.

Puhujien mielipide ratkaisee

Maijan kokema seksuaalinen väkivalta oli jo rikoksena vanhentunut, kun hän toi sen julki. Hänen vanhempansa olisivat voineet vielä tehdä rikosilmoituksen, mutteivät uskaltaneet ilman liikkeen puhujan hyväksyntää tai kehotusta. Tapaus kuvaa johtajien auktoriteettiasemaa jäsenien elämässä.

Hyväksikäyttäjät ja heidän puolustajansa vetosivat miehen taipumukseen, ”lihan heikkouteen” ja syyttivät toisaalta Maijaa ”miestenviekoittelijaksi”, vaikka hän oli vasta lapsi. ”Mieheen liitetyn heikkouden voi nähdä lapsiin ja naisiin kohdistuvana odotuksena ymmärtää ja antaa anteeksi, ikään kuin kyse olisi luonnollisesta järjestyksestä”, Hurtig kirjoittaa.

Ehkäisykielto aiheuttaa lukuisat raskaudet, joita kaikkien naisten terveys ei kestä. Maijakin joutui vaikean eettisen päätöksen eteen, kun lääkäri sanoi seuraavan raskauden merkitsevän riskiä kuolla. ”Uskonnollisen vakaumukseni mukaan kaikki lapset, jotka Jumala antaa, otetaan vastaan. Kuitenkaan kenenkään ei pitäisi vaarantaa tai menettää henkeään raskauden tai synnytysten vuoksi”, Maija pohti. Hän oli jo miehensä kanssa päättänyt teettää sterilisaation, mutta luopui siitä uskonnollisen vakaumuksen vuoksi ja kuunneltuaan yhteisön naisten neuvoja.
Hurtigin mukaan vanhoillislestadiolaisuudessa tulisikin parantaa naisen asemaa yhteisön kaikilla tasoilla.

Lapsen seksuaalinen hyväksikäyttö on vakava rikos. Uhri ei pysty itse itseään puolustamaan, varsinkin jos vastassa on voimakas herätysliike. Mielestäni lestadiolaiselle liikkeelle olisi hyväksi asian perinpohjainen selvittäminen, myöntäminen ja aito anteeksipyyntö hyväksikäytetyiltä. Yksilöiden kriisi koskee aina myös koko yhteisöä. Kristinuskon mukaan armon sana kuuluu syntejään katuvalle kaikkialla.