Evankeliumia suurille joukoille

Tieto Parkinsonin tautia sairastaneen Billy Grahamin ”siirtymisestä kirkkauteen” ei ollut yllättävä, 99-vuotiaan kuolema on varsin luonnollista. Kuitenkin sen tason julkisuuden henkilön ja hengellisen vaikuttajan pois meno pysäyttää. Se antaa aihetta myös sekä muistella että arvottaa Grahamia.

Kiistattomasti Graham on auttanut valtavaa ihmisjoukkoa, ehkä miljoonia, löytämään Jeesuksen ja tulemaan uskoon. Jumala hänet kutsui evankeliumin julistajaksi, ja hän oli kutsumukselleen uskollinen. Grahamin halu oli auttaa ihmisiä löytämään henkilökohtainen suhde Vapahtajaan, mutta hän vaikutti myös yleisellä tasolla jopa edesauttamalla suurvaltojen välistä liennytystä. Ei Grahamkaan virheetön ollut, vain ihminen hänkin, ja paljon häntä  myös kritisoitiin eri suunnista, mutta viat ja virheet jäävät sivuosaan verrattuna siihen, mitä Jumala hänen kauttaan teki.

Sansa kesäkeräys artikkelin alle

Grahamin työn näkyvin osa oli isot evankeliointitapahtumat, missiot. Itsekin sain olla mukana Missio Helsingissä 1987. Olin iltaisin stadionin nurmikolla rukousavustajana ja päivisin kirjoittamassa puhtaaksi seurakunnan kontaktin ottoa odottavien ihmisten kontaktikortteja, jotka sitten lähetettiin asianomaisen seurakuntaan. Yksi pitkäaikainen, yli kymmenen vuotta kestänyt sielunhoitosuhde minulle jäi stadionilta. Käytännössä se merkitsi vuosien mittaan varmaankin satoja tunteja puhelinkeskusteluja tai ehkä pikemmin puhelimessa kuuntelua. Vaimo puolestaan valmensi stadionin suurkuoron eteläpohjalaisia jäseniä tapahtumaa varten. Seinäjoella tämä yhteiskristillinen Missiokuoro jatkoi toimintaansa jonkun aikaa mission jälkeenkin.

Missio Helsinki oli erittäin hyvin järjestetty. Talkootyön määrä oli valtava ja talkoolaisia kerättiin kaikkialta Suomesta. Vaikka Missio oli Helsingissä, koko maa siihen osallistui. Kaikkien kristillisten kirkkokuntien osallistuminen oli Mission tavoite ja aika hyvin siinä onnistuttiinkin: tapahtuma ei leimautunut yksipuolisen luterilaiseksi tai helluntailaiseksi eikä edes evankelikaaliseksi, vaan ainakin rivitalkoolaisen silmissä kaikki tekivät rinta rinnan työtä yhteisen päämäärän – ihmisten pelastumisen – hyväksi. (Ihan mutkatonta ei kaikki ollut: kun puoliso esitti toimintaohjeiden mukaisesti kutsun kuoroon myös sekulaareissa kuoroissa laulaville, hän joutui kyllä omassa seurakunnassamme tätä puolustelemaan – meillä oli myös sitä henkeä, että kuoro menee vähän pilalle, jos siellä on muitakin kuin uskiksia.)

Minulla on vahvasti se ajatus ja tunne, että hyvin toteutetut evankelioimistapahtumat, joukkoevankeliointi, on edelleenkin hyvä ja tarpeellinen kristillisen seurakunnan toimintamuoto. Valmistelu sinänsä on tärkeätä tapahtuman niin palkallisten kuin vapaaehtoisten hengellisen kehityksen kannalta. Itse massatapahtuman suuri etu on siinä, että kynnys osallistumiseen ja jopa uskonratkaisuun on matalampi kuin pienimuotoisemmissa tilaisuuksissa. Rohkaisee kummasti mennä stadionin nurmikolle rukoiltavaksi, jos sinne vaeltaa viisi tuhatta muuta samassa tarkoituksessa.

Toki massatapahtumien suuri haaste on sitten jälkihoito. Sitäkin Grahamin tiimi koetti kovasti panna kuntoon, ja varmaankin monet seurakunnat oikeasti osasivat ottaa vastaan stadionilla hengellisen heräämisensä kokeneita, mutta voi olla, että aika monen seurakunnan kohdalla missioinnostus sammui samalla kuin stadionin valot. Mutta sen tiedän, että monen elämään Missio Helsinki jätti pysyvän jäljen, niin pysyvän, että se kantaa iäisyyteen.

Ison tapahtuman yksi vahvuus on siinä, että sellaisella ylitetään median uutiskynnys, ja evankeliointi nousee luonnolliselle keskusteluagendalle, mitä se ei valitettavasti normaalioloissa ole. Kristitylle usko Jeesukseen on julkinen asia, ja mitä enemmän Jumalan seurakunta saa evankeliumin sanomaa julkisuuteen, sitä parempi.

Etelä-Pohjanmaalla on alkamassa taas iso mediamissio ”Mahdollisuus muutokseen”. Myös sitä on haluttu valmistella huolellisesti niin rukouksella kuin käytännön järjestelyin. Tapahtuma tulee tavoittamaan kymmeniä tuhansia ihmisiä. Suokoon Jumala, että myös tämä kampanja synnyttää ja vahvistaa uskoa Jeesukseen, Vapahtajaamme yhtä vaikuttavasti ja pitkäkestoisesti kuin Billy Grahamin Missio Helsinki yli kolmekymmentävuotta sitten.