Miten katolinen kirkko ohjeistaa suhtautumaan vapaamuurariuteen? Entä mitä ortodoksinen kirkko ja protestanttiset yhteisöt opettavat vapaamuurariudesta? Mitä Suomen vapaamuurarit itse sanovat suhteestaan kirkkoon? Näitä asioita Hannu Arvela tarkastelee artikkelissaan.
Pohjoismaiset katoliset piispat vahvistivat kesäkuussa 2026 kirkkojensa yksiselitteisen kannan, jonka mukaan katolilaisia, jotka kuuluvat vapaamuurareihin, tulee kehottaa luopumaan muurareiden jäsenyydestä (Fides, 2026). Kirkon kanta perustuu siihen tietoisuuteen, että vapaamuurariuden teologiset ja filosofiset periaatteet ovat yhteensopimattomia katolisen uskon kanssa. Tämän kannan paavi vahvisti viimeksi vuonna 2023. Katolinen kirkko tuomitsi vapaamuurariuden jo vuonna 1738 paavi Clement XII:n julistuksessa (bulla) nimeltä ” In eminenti apostolatus” (Wikipedia ja e-Catholic 2000).
Rooman paavillisesta Tuomas Akvinolaisen yliopistosta valmistuneen tohtori Chris Burgwaldin mukaan vapaamuurariuden filosofinen perusta on katolisen opetuksen vastainen hyvin perustavanlaatuisesti (Burgwald, 2023). Muurarien opetus edistää näkemystä, jonka mukaan kaikki uskonnot ovat yhtä lailla tie totuuteen (synkretismi), ja että ihmisjärki yksin paljastaa elämän tarkoituksen.
Raamatun ilmoittaman todellisuuden mukaan Jeesus on tie, totuus ja elämä. Ristiriita on ilmeinen.
Toisena esimerkkinä Burgwald mainitsee muurarien säännöllisesti käyttämän jumalanimen ”Maailmankaikkeuden Suuri Arkkitehti” (Great Architect of the Universe, GAOTU). Tämän deistisen käsitteen mukaan meillä voi olla vain hämärä aavistus kaukaisesta jumalasta, joka loi maailmankaikkeuden ja sitten jatkoi muita tehtäviään. Tämä käsitys on suuressa ristiriidassa kristinuskon jumalakuvan kanssa, jossa Jumala on persoonallinen ja kolmiyhteinen. Muurarien opetukset vievät myös pohjan Kristuksen pelastustyön keskeisyydestä.
Tri Burgwald kertoo, että monet muurarit ovat hämmentyneitä katolisen kirkon kannasta. He sanovat keskittyvänsä vain veljestoimintaan, eivät filosofiaan, rituaaleihin tai uskontoon. Kuitenkin, kun muurari kuuluu organisaatioon, hän samalla hyväksyy ja edistää järjestön periaatteita, jotka myös muovaavat jäsenien ajattelua ajan mittaan. Katolisen kirkon kannanotto nousee rakkaudellisesta asenteesta, joka pyrkii ohjaamaan ihmistä Kristuksen yhteyteen ja oikean uskon perustalle.
Kreikan ortodoksinen kirkko julkaisi vuonna 1933 vapaamuurariuden hylkäävän lausunnon (Orthodoxhistory, 2023). Siinä vapaamuurarius määritellään uskomusjärjestelmäksi, jossa on pakanallisia elementtejä ja salaisia rituaaleja. Kreikan kirkon synodi on vahvistanut julkilausumansa vuosina 1949 ja 1969. Yhdysvaltojen ortodoksinen kirkko (nykyisin Orthodox Church of America, OCA) vahvisti Kreikan julkilausuman vuonna 1949 ja vielä uudelleen 1960.
Ortodoksikirkon julkilausuma on ydinsisällöltään yhtäpitävä katolisen kannanoton kanssa. Siinä korostetaan, että vapaamuurarius ei ole vain hyväntekeväisyysjärjestö tai filosofinen koulukunta, vaan polveutuu muinaisista pakanallisista mysteeriuskonnoista ja kulteista ja on niiden jatkoa ja uusi ilmentymä. Kannanotto pitää muurariutta synkretistisenä oppina. Ristiriita kirkon opetuksen kanssa ei ole soviteltavissa. Yhteisortodoksinen komissio pitää vapaamuurariutta vääränä ja ei-kristillisenä järjestelmänä.
Protestanttinen pastori ja kirjailija Joe Carter käsittelee vapaamuurariutta The Gospel Coalition-sivuilla julkaistussa artikkelissaan (Carter, 2020). Artikkelissa on luettelo USA:n lukuisista protestanttisista tunnustuskunnista, jotka kieltävät kirkon jäsenien kuulumisen vapaamuurareihin. Joukossa on myös kaksi luterilaista kirkkokuntaa. Edellä kerrottujen katolisen ja ortodoksisen kirkon kirjoittamien perustelujen lisäksi artikkeli korostaa mm. seuraavia seikkoja:
Vapaamuurarius sisältää epäjumalanpalvelusta ja edistää sitä. Muurarit eivät ole tehneet epäjumalaa kullasta tai kivestä, mutta ovat luoneet sellaisen puhtaasti ihmisajatuksista ja ideoista. Jälkimmäinen ei ole vähemmän epäjumala kuin edellinen.
Vapaamuurarius edistää ihmistekoihin perustuvaa pelastusnäkemystä.
Vapaamuurarien vaatima salassapito on kristilliselle yhteisölle täysin vierasta.
Vapaamuurarit käyttävät Jumalasta synkretististä nimeä (JAHBULON), joka on yritys yhdistää eri uskontoja yhdeksi.
Muurarit jättävät Jeesuksen nimen pois, kun he lainaavat Raamattua. Tällaisella typistämisellä muurarit pyrkivät edustamaan kaikkien uskontojen oleellista sisältöä. Samalla he kuitenkin tekevät väkivaltaa Jumalan Sanan ilmoitukselle.
Suomessa tilanne on merkillinen. Vapaamuurarit vetoavat 1980- ja 1990-luvuilla julkaistuihin Kirkon tutkimuskeskuksen julkaisuihin ja sanovat, että Suomen ev.lut. kirkko hyväksyy vapaamuurarit (Kuninkaantien Kilta).
Tämä väite on kahdella tavalla virheellinen. Ensinnäkin Kirkon tutkimuskeskuksen julkaisut ovat vain asiantuntijaselvityksiä, eivät kirkon virallinen kanta, oppi tai päätös. Toiseksi julkaisuissa ei ole tutkittu muurarien opetuksen todellista suhdetta kristinuskon perusopetukseen. Ensimmäinen julkaisu (Heino, 1986) esittelee vapaamuurariuden historiaa ja rituaalien Raamattuun liittyvää aineistoa. Toinen julkaisu (Heino, 1995) on melko pinnallista muurareiden uskonnollisuuden tutkimusta.
Radio Dei kysyi luterilaisen kirkon piispoilta ja kymmeniltä kirkkoherroilta heidän suhtautumisestaan vapaamuurareihin (Seurakuntalainen 2017). Suurin osa heistä ei tiennyt, mitä ajatella tästä ”salaseurasta”. Osa kirkkoherroista koki kristillisen uskon ja muurariuden yhteensovittamattomana. Kirkolla ei ole virallista kantaa vapaamuurareista. Artikkelissa dogmatiikan emeritusprofessori Miikka Ruokanen on kuitenkin todennut sen, mikä mielestäni pitäisi olla myös Suomen luterilaisen kirkon virallinen kanta: ”Kukaan vilpitön kristitty ei voi kuulua mihinkään salaseuraan. Eikä varsinkaan sellaiseen, jonka ytimessä on hämärä, ei-kristillinen oppi ja kultti. Vapaamuurarius ja kristillinen vakaumus ovat keskenään ristiriidassa.”
Teksti: Hannu Arvela
Kirjoittaja on eläkkeellä oleva tutkimusprofessori.
Lähteet:
Burgwald, Chris (2023). Why can’t a Catholic belong to the Masons? The Bishop’s Bulletin.
https://sfcatholic.org/bishopsbulletin/why-cant-a-catholic-belong-to-the-masons/
Carter, Joe (2020). The FAQs: Is Freemasonry Compatible with Christianity?
https://www.thegospelcoalition.org/article/the-faqs-is-freemasonry-compatible-with-christianity
e-Catholic 2000. History of the Catholic Church. Freemasonry. https://www.ecatholic2000.com/history/cc31.shtml
Fides, Katolinen hiippakuntalehti 26.6.2026. Katoliset eivät voi olla vapaamuurareita edes Pohjoismaissa.
https://fides.katolinen.fi/katolilaiset-eivat-voi-olla-vapaamuurareita-edes-pohjoismaissa/
Heino, Harri (1986). Vapaamuurarius ja kristinusko. Kirkon tutkimuskeskus. Sarja A, Nro 46, 1986.
Heino, Harri (1995). Mihin vapaamuurari uskoo? Kirkon tutkimuskeskus. Sarja A, Nro 65, 1995.
Kuninkaantien Kilta. Mitä vapaamuurarius on? – Kuninkaantien Kilta ry
https://share.google/KmYj49xi2jhuEe82r
Orthodoxhistory, 2023. Freemasonry and the Orthodox Church.
Seurakuntalainen, 2017. Miten luterilainen kirkko suhtautuu vapaamuurareihin?
https://www.seurakuntalainen.fi/uutiset/miten-luterilainen-kirkko-suhtautuu-vapaamuurareihin/
Wikipedia. https://en.wikipedia.org/wiki/In_eminenti_apostolatus
