Lähetystyöntekijöitä johdetaan usein etäältä. Esimies istuu kotimaassa tietokoneensa takana ja yrittää ymmärtää, mikä ruudun takana riipii. Kun työhön ilmaantuu ongelmia, etäjohtamisen haasteet korostuvat.
Etäjohtamisen haasteet ovat nousseet viime vuosina johtajuuskoulutusten puheenaiheiksi ja aihetta on ryhdytty myös tutkimaan.
Johtajat ovat kyselytutkimuksissa kuvanneet muun muassa sitä, miten vaikeaa etäisyyden takaa on havaita syntymässä olevia konflikteja.
Ilmapiirin heikkenemistä ja syntyvää konfliktia on vaikea aistia kaukaa.
Alaisten kanssa ei enää synny tilanteita, joissa tunnelmaa voisi lukea riittävästi.
Tutkimusten mukaan sosiaalisen läsnäolon vaje, satunnaisten kahvipöytäkeskustelujen puuttuminen ja etäpalaverien tehtäväkeskeisyys johtavat siihen, että alaisten kanssa ei enää synny tilanteita, joissa tunnelmaa voisi lukea riittävästi.
Pulma on tiedostettu myös lähetysjärjestöissä. Niissä lähetystyöntekijät ja esihenkilöt työskentelevät useimmiten eri maissa.
Litteitä kasvoja ruudulla
Etäjohtaminen oli esillä myös viime viikolla Norjan luterilaisen lähetysliiton (Norsk Luthersk Misjonssamband) yhteistyökumppaneilleen järjestämässä johtamisen konsultaatiossa Norjan Sandefjordissa.
Suomesta mukana olivat muun muassa lähetysjohtaja Magnus Riska Lähetysyhdistys Kylväjästä. Hänkin tunnistaa tarpeen käsitellä etäjohtamiseen liittyviä kysymyksiä.
Riskan mukaan Teamsin ja Zoomin kautta johtaminen on haastavaa kaikille, mutta lähetystyön paineet lisäävät kertoimia.
Myös Lähi-idän työaluevastaava Berit Ådnanes muistutti, että lähetystyöntekijät työskentelevät usein olosuhteissa, joissa on paljon painetta.
Niiden alla alainen ei aina kykene toimimaan harkiten ja kypsästi.
Lähetystyöhön perehtynyt sielunhoidon asiantuntija Rannveig Rönningen puolestaan opasti johtajia kiinnittämään huomiota heikkoihin signaaleihin, sillä konfliktit näkyvät aluksi pieninä muutoksina vuorovaikutuksessa.
– Meille muistutettiin, että konfliktin ratkaiseminen vaatii johtajalta rohkeutta. Valitettavasti monet johtajat pelkäävät kyyneleitä. Meidän täytyy päästä naamion taakse, Riska toteaa.
Kitkaa on kaikkialla
Johtajan tulee myös osata erottaa puuttumista vaativa konflikti sellaisesta normaalista kitkasta, jota on mukana aina, kun erilaiset ihmiset tekevät yhteistyötä.
Kun erilaiset temperamentit, lahjakkuudet ja mielipiteet ovat vuorovaikutuksessa keskenään, ne synnyttävät myös terveessä yhteisössä haastavia tunteita. Tämä on normaalia ja hyväksyttävää, Rönningen muistutti.
Konfliktista on kyse silloin, kun osapuolet eivät pääse rakentavasti eteenpäin omin voimin.
Kun menee pieleen, rationaalisuuden rinnalle tarvitaan relationaalisuutta.
Magnus Riska kirjoitti muistiin nyrkkisäännön:
Kun asiat menevät pieleen, ei riitä, että toimii rationaalisesti. Silloin on toimittava relationaalisesti eli keskityttävä suhteisiin.
Lähetystyöntekijät elävät usein olosuhteissa, joissa ihmissuhteita ei voi rakentaa eikä ylläpitää niin kuin kotimaassa. Berit Ådnanes nosti esiin myös vahvan kutsumustietoisuuden ja pienen tiimin tuomat haasteet. Nämä kärjistävät herkästi kokemuksia.
Tämän vuoksi on tärkeää tuntea alaisensa hyvin jo ennen kuin ongelmia syntyy. Ja kun niitä syntyy, on kuunneltava kaikkia osapuolia.
– On tärkeää viestiä, että on kokonaan sen puolella, jota kuuntelee, ja samalla kaikkien puolella, Magnus Riska toteaa.
Johtaja ei vastaa kaikesta
Konfliktien syntyessä johtajat reagoivat hyvin eri tavoin. Yksi ottaa kaiken harteilleen ja yrittää ratkaista ongelmat yksin. Toinen luikkii loitolle ja toivoo, että aika tai ”joku muu” osuisi paikalle auttamaan.
Ådnanes tähdensi, ettei johtaja ole vastuussa kriisin ratkaisemisesta, sillä hän ei välttämättä kykene siihen. Hän on kuitenkin vastuussa siitä, että kriisi käsitellään ja se pyritään ratkaisemaan.
On myös tärkeää palata asiaan eikä jatkaa liian nopeasti eteenpäin ikään kuin mitään ei olisi tapahtunut.
Tässä kohtaa Magnus Riska teroitti kynänsä.
– Olen kohtalaisen hyvä kuuntelija ja kokenut esihenkilö, mutta saatan olla liian ratkaisukeskeinen. Sain muistutuksen, ettei pidä mennä eteenpäin liian nopeasti.
Tuliaisina Norjasta Riska toi myös kaksi kielikuvaa.
– Hyvä työympäristö on tuoretavaraa, ja valittaminen on istumista keinutuolissa. Keinutuolilla ei pääse mihinkään, vaikka koko ajan on tapahtuvinaan jotakin.
