Nainen hakkasi naapurinsa lukittua ovea sinnikkäästi. Hänelle oli tullut vieraita ja hänellä ei ollut heille tarjoamista. Hän oli heti hilpaissut naapuriin lainaamaan syötävää. Näin karjalaisena tunnistin tilanteen: Kauhistus! Ei mitään syötävää ja vieraat odottavat kynnyksellä!
Vivamon Raamattukylän Isä Meidän -näytelmässä tuo Raamatun kertomus (Luuk. 11: 5-13) pysäytti minut. Naisen kolkutus naapurin ovelle oli ohjattu niin, että nainen oli to-del-la sitkeä oven rynkyttäjä. Hän kolkutti naapurinsa ovea jopa ärsyttävän sitkeästi. Hän tarvitsi leipää vierailleen! Hän ei antanut periksi. Hän käytti sisuaan ja lopulta naapuri heltyi, avasi oven ja antoi leipää.
Kohtaus näytelmästä jäi mieleeni, sillä omassa rukouksessani oli samaan aikaan kysymyksiä, jotka odottivat vastauksia Jumalalta. Tuntui, että Jumalan vastausta ei kuulunut, vaikka asiat olivat mielestäni Jumalan valtakunnallekin tärkeitä. Ne tarvitsivat sitkeää rukousta, ehkä jopa sisukasta anomista. Näytelmää katsoessani ymmärsin, että välillä Jumala pyytää meitä anomaan sisukkaasti.
Meillä suomalaisilla on sielumme muistissa sisu. Meissä on kykyä pitää kiinni niistä tavoitteista ja asioista, jotka me näemme tärkeäksi. Meissä on sinnikkyyttä, jota tuossa Raamatun kertomuksessa kuvataan. Miksi emme siis käyttäisi tuota sielumme sisu-piirrettä myös rukoukseen!
Kristuspäivä on sisukas vastaliike hajaannukselle.
Tänä vuonna toteutettava 24/7-rukousketju ja ensi vuoden Kristuspäivä-kiertue ovat sisu-rukoushankkeita. Me näemme yhteiskunnan hajaannusta, mielipiteiden polarisoitumista ja maailman hajoamista liekkeihin. Kristitytkin käyvät toistensa kimppuun syytellen ja pilkaten. Tuntuu, että yhteys on käynyt mahdottomaksi.
Kristuspäivä on sisukas vastaliike hajaannukselle. Se on mahdottomuuksia vastaan kulkemista. Me haluamme katsoa Kristukseen, joka ihmeellisellä tavalla yhdistää meidät kristityt, ja käydä sisukkaaseen rukoukseen yhteyden ja Suomen hyvinvoinnin puolesta.
Se voi tuntua mahdottomalta tehtävältä, mutta olkaamme niin kuin tuo nainen Vivamon Raamattukylän näytelmässä, joka ei suostunut antamaan piiruakaan periksi! ”Minä tarvitsen leipää vierailleni!”
Luukkaan evankeliumin kertomus päättyy Jeesuksen lupaukseen: ”Pyytäkää, niin teille annetaan!” Ehkä kevään 2027 Kristuspäivä-kiertueella Jumala antaa kotipaikkakunnillemme jotain sellaista hyvää, mitä emme vielä osaa edes kuvitella.
”Pyytäkää, niin teille annetaan!”
Kalle Virta
toiminnanjohtaja, pastori
Kansan Raamattuseura
