Helluntaikirkon toiminnanjohtaja Esko Matikainen puolustaa kahden mallin Israel-julkilausumaa: ”Molemmat näkemykset ovat perusteltuja”

 
 

Näkymä Tel Avivista. Kuva: Pixabay

Seurakunnan katsotaan olevan jatkumoa Jumalan kansasta Vanhassa testamentissa, mutta Israelin maa-alueiden merkitykseen liittyvät kysymykset muodostavat kaksi erilaista näkemystä.  

Helluntaikirkko julkaisi helmikuussa päivitetyn Israel- julkilausuman Suomen helluntailiikkeen teologisia näkemyksiä juutalaisuudesta ja Israelista. Siinä helluntailiikkeen näkökantoja on päivitetty edellisestä vuoden 2012 kannanotosta. 

Julkilausuma johti palautemyrskyyn, joka liittyi erityisesti kahden erilaisen Israel-näkemyksen esittämiseen. Suomen Helluntaikirkon toiminnanjohtaja Esko Matikainen selittää lausuman näkemyksiä Seurakuntalaisen päätoimittajan Sari Savelan haastattelussa Viikon seurakuntalainen -podcastissa Radio Deissä. 

Seurakunta jatkumoa Jumalan kansasta

Matikainen kuvailee Suomen Helluntaikirkon Israel-näkemystä niin, että nykyinen kristillinen seurakunta on jatkumoa Jumalan kansasta Vanhassa testamentissa. Vanhan liiton perusteella Israelin kansa oli Jumalan kansa ja on sitä yhä edelleen Uuden liiton perusteella. Uuden liiton piiriin kuuluvat kaikki muutkin kansat. 

– Meillä on tämä jatkumoajatus. Se johtaa siihen, mitä Paavalikin sanoo: juutalaiset ovat ”rakastettuja isien tähden”. Paavali puhuu juutalaisista myönteisesti – myös niistä, jotka eivät tunne Kristusta. Ajattelemme, että tämä on kristittyjen asenne juutalaisuutta ja juutalaisia kohtaan.

Siksi Matikainen pitää tärkeänä myös Israelin puolustamista sen joutuessa antisemitismin kohteeksi.

– Mutta väistämättä joutuu sanomaan, että meidän asiamme ei ole puolustaa tai torjua sitä, mitä Israelin valtio ja hallinto kulloinkin tekee. Helluntailiikkeenä olemme antaneet nimenomaan teologiaa koskevan lausunnon.

– Mutta samallahan tähän tulee tällaisia eettisiä kerroksia, joita ei voi sivuuttaa. Asioita tapahtuu tälläkin hetkellä.

Matikaisen mukaan olisi hyvä muistaa, kuinka Vanhan testamentin kuvailemat Israelin kansan johtajat saivat usein vahvaa kritiikkiä profeetoilta, ja Jumalan tahto tuntui usein olevan hukassa. Kuitenkin kansa pysyi koko ajan Jumalan valittuna kansana. 

– En tiedä, ovatko tämän päivän johtajat siinä suhteessa paljon parempia? Edelleen tapahtuu asioita, jotka eivät ole Jumalan mielen mukaisia. Kuitenkin Israelin kansa on yhä edelleen Jumalan kansa.

Israelin maa-alueen merkitys jakaa mielipiteitä

Julkilausuman on laatinut Helluntaikirkon eettis-opillinen toimikunta ja sen on hyväksynyt kirkon hallitus. Matikaisen mukaan sen tavoite ei ole niinkään kertoa, miten voi uskoa ja miten ei, vaan pikemmin kuvastaa ja sanoittaa sitä, mitä liikkeen sisällä ja eri seurakunnissa opetetaan. 

Julkilausuma on herättänyt paljon kritiikkiä. Keskeinen kritiikin kohta on ollut se, mikä on Israelin maa-alueen merkitys eskatologisissa tapahtumissa. 

– Meillä on maa-alueeseen liittyen kahdenlaista opetusta, joista molempia on kuvattu tässä julkilausumassa. Samalla on mainittu, että perinteinen näkemys on yleisempi.

Perinteisen näkemyksen mukaan Israelille Vanhassa testamentissa annetut lupaukset, jotka koskevat hengellistä uudistumista ja Messiaan tuloa, liittyvät myös maa-alueisiin. 

– Tämän näkemyksen mukaan maa-alueisiin liittyvät lupaukset ovat voimassa. Ne eivät ole muuttuneet. Näkemyksen mukaan juutalaisten palaaminen Israeliin ja Israelin valtion synty ovat näiden lupausten toteutumista. Israel on siellä, missä sen kuuluukin ollakin ja siellä se toimii myöskin eskatologisena näyttämönä, Matikainen selittää. 

– Toisen näkemyksen mukaan ajatellaan, että Uusi testamentti ei enää puhu samalla tavalla maa-alueista, vaan Kristuksessa liiton piiriin kuuluvat kaikki kansat. Tässä mielessä liiton piiriin kuuluva maa on koko maailma. Ja silloin ajatellaan näin, että ei ole erikseen tiettyä maa-aluetta, johon uuden liiton lupaukset liittyisivät.

Molemmat ajattelutavat ovat Matikaisen mukaan perusteltuja niin teologisesti kuin Raamatunkin valossa. 

– Näitä molempia näkemyksiä esiintyy Helluntaikirkossa. Ne eivät siis ole vain väittämiä vaan myös perusteltuja näkemyksiä ja niitä on syytä kuunnella vakavasti.

Sen sijaan Helluntaikirkko sanoutuu vahvasti irti niin kutsutusta korvausteologiasta, jossa Israelin ja sen kansan merkitys on kokonaan pyyhitty pois ja seurakunta on korvannut sen täysin.

– Tällaiseen näkemykseen emme voi yhtyä millään muotoa, Matikainen sanoo.

– Edelleen näemme vahvasti, että Israelin kansa on olemassa Jumalan kansana, ja odotamme hengellistä heräämistä sen kansan keskuudessa. Emme halua hyväksyä ja tukea korvausteologiaa missään muodossa.

– Mutta on huomattava, että korvausteologian voi ymmärtää eri tavoilla. Se ei ole mitenkään yksiselitteinen termi. Siksi tämän nimityksen kanssa täytyy olla huolellinen. 

Oikea ja väärä osattava erottaa tekijästä riippumatta

Savela kysyy, voiko Israel-ystävyys mennä Matikaisen mielestä joskus liiallisuuksiin?

– Tietysti mielellään jättäisin tuon jokaisen itsensä harkittavaksi: mikä on liikaa tai liian vähän?Mutta sanotaan, että jos Israel-ystävyys tarvitsee tuekseen lähes vihamielisen suhtautumisen muita tai toisinajattelevia kohtaan, niin se on mennyt liian pitkälle, Matikainen arvioi.

– Voi olla Israelin ystävä ja samalla olla ystävällinen kaikille muillekin. Silloin se on erittäin paikallaan.

Entä onko Matikainen törmännyt tilanteeseen, jossa jonkun puolustaessa palestiinalaisia, hänen tulkitaan vastustavan Israelia?

– Kyllä, useasti. Ja kuitenkin ajattelen, että kristityn sydämen tulisi aina olla niiden puolella, jotka maailman eri kriisipesäkkeissä joutuvat sotatoimien ja sotaloukkausten uhreiksi.

– Tuossa meidän lausunnossammekin todetaan, että riippumatta siitä, kuka tekee asioita, meidän pitäisi pystyä erottamaan oikea ja väärä toisistaan, Matikainen sanoo.

– Vaikka tekijänä on Israelin valtio, se ei automaattisesi puhdista kaikesta väärästä, mitä tehdään toisia kohtaan. Ja vastaavasti on nähtävä se, mitä Israelia kohtaan tehdään ja kyettävä sitä myös puolustamaan. Mutta tällä hetkellä ne balanssit ovat vähän toisin päin. 

Suomen Helluntaikirkon toiminnanjohtaja Esko Matikainen.

Kai Salminen
Seuraavaksi:

Päihteet vaihtuivat Jumalan valtakunnan työhön