Opettajat väsyvät ja oppilaat menestyvät PISA-tutkimuksessa entistä heikommin. Suomalaisen koulun tilanne tuskin paranee, jos järjestelmään ei tehdä muutoksia.
Opetushallituksen muuttuvat opetussuunnitelmat, uudet hankkeet, jatkuvat kokeilut ja ohjaus väsyttävät opettajia. Tämän totesi KTM, VTK Sture Fjäder tehdessään Akavan puheenjohtajana vuosina 2011–2022 paljon maakuntamatkoja. Opettajien viesti oli joka puolella sama: he halusivat keskittyä opettamiseen.
Fjäderin mielestä olisi tärkeää keskustella Opetushallituksen roolista ja siitä, elääkö se ajassa. Kyseessä on suuri 400 virkamiehen organisaatio, jonka tekemällä työllä on suuri vaikutus yksittäisiin kuntiin ja opettajiin.
– Kunnissa on koulutoimen virkamiehet ja ministeriössä virkamiehet, jotka säätävät lainsäädännön. On mietittävä, mikä Opetushallituksen rooli on ja mitä sen tehtävät voisivat olla tänä päivänä.
– Uskon siihen, että kunnassa, koulussa ja luokassa tiedetään paremmin, mitä pitäisi tehdä ja mitä oppilaat tarvitsevat. Pitäisi kysyä opettajakunnalta, millaista tukea he tarvitsevat.
Inkluusio on tuhonnut luokkia
PISA-tulosten heikkeneminen kertoo Sture Fjäderin mukaan osaltaan siitä, että rakenteissa on jotakin pielessä. Ei ole järkevää satsata taloudellisesti toimimattomaan järjestelmään, vaan rakenteita pitäisi muuttaa.
Kouluissa on korostettu viime vuosina inkluusiota eli kaikkien, myös tuen tarpeessa olevien ja heikosti suomea puhuvien maahanmuuttajataustaisten oppilaiden ottamista tavallisiin luokkiin. Kun vielä ryhmäkootkin ovat kasvaneet, on yhtälöstä seurannut monenlaisia ongelmia.
– Se on huono malli. Jotkut opettajat ovat sanoneet, että se on tuhonnut luokkia, Fjäder kertoo.
Yhdenvertaisuuden nimissä opettajia on ohjeistettu opettamaan esimerkiksi, että islamilainen yhteiskunta on tasavertainen, vaikka on yleisesti tiedossa, että muslimikulttuurissa miehet käyttävät valtaa ja naiset ovat kotona.
Kilpailu takaisin kouluihin
Yhdenvertaisuuden korostaminen on johtanut vääränlaiseen oppilaiden tasapäistämiseen. Lahjakkaat opiskelijat, jotka haluaisivat edetä opinnoissa nopeammin, turhautuvat tunneilla. Toiset oppilaat taas eivät jaksa nähdä vaivaa saadakseen hyviä arvosanoja, koska rima on laskettu niin alas, että läpi pääsee, vaikkei osaisi juuri mitään.
– ”Armovitosten” antaminen on viesti kaikille, että läpi voi päästä ahkeroimatta, Fjäder harmittelee.
– Toisin kilpailun uudelleen kouluihin. Loisin sellaisen kulttuurin, jossa jokainen oppilas haluaisi menestyä omalla tavallaan, omissa asioissaan.
Fjäder palauttaisi myös erityisluokat kouluihin. Luokkien rauhoittuminen tukisi oppilaiden oppimista.
Opettajille enemmän toimivaltaa
Opettajat ovat nykytilanteessa kovilla. Jatkuvien muutosten lisäksi monella on aivan liikaa töitä ja liian vähän keinoja puuttua oppilaiden huonoon käytökseen. Vanhempien tehtävä on kasvattaa lasta kotona, mutta koulussa päätösvalta on opettajalla – tai ainakin tulisi olla.
Sture Fjäderin mielestä opettajilla pitäisi olla nykyistä enemmän valtuuksia pitää kuria. Opettajan roolia tulisi ylipäätään vahvistaa.
– Rauhoittaisin opettajien tilanteen ja antaisin koululle enemmän toimivaltaa toteuttaa asioita sen sijaan, että Opetushallitus päättää aina.
Fjäderin mukaan yksi perusopetussuunnitelma riittäisi. Hankkeitakin saisi olla vähemmän.
– Opettajan pitäisi saada aidosti keskittyä siihen, että Ville ja Vilma oppivat lukemaan, kirjoittamaan ja kieliä ja että he olisivat sivistyneitä ja uteliaita ihmisiä.
Sture Fjäder on vieraana AlfaTV:n Ajassa-ohjelmassa. Ohjelma on katsottavissa veloituksetta Permanto-suoratoistopalvelussa ja YouTubessa.
Teksti: Elina Uusikylä
Kuvat: Stanislav Voronin
