Hallittu maahanmuutto on välttämätöntä, jotta esimerkiksi kunniaväkivalta ja terrorismi eivät pääse pesiytymään Suomeen. Asioista on myös voitava keskustella avoimesti.
Monien maahanmuuttajien kotoutuminen Suomeen on heikkoa. Helsingin kaupunginvaltuutettu ja Lähi-idän ja islamin asiantuntija Seida Sohrabi (kok.) kertoo tavanneensa maahanmuuttajalapsia, jotka ovat syntyneet Suomessa, mutta eivät puhu silti kunnolla suomea.
– Tietyille alueille on pakkautunut liian paljon maahanmuuttajataustaisia henkilöitä tietyiltä alueilta. Traumat, sotakokemukset ja uskonto tai oma kulttuuri korostuvat enemmän kuin suomalaiseen yhteiskuntaan integroituminen.
Segregaatio voi aiheuttaa isoja ongelmia, kuten on nähty esimerkiksi Ruotsissa. Siellä maahanmuuttajia (ulkomailla syntyneitä) on jo noin 20 % väestöstä, maahanmuuttajataustaisia puolestaan koko väestöstä on jo noin kolmannes.
Tampereen kaupunginvaltuutettu Marika Puolimatka (ps.) sanoo, että Eurooppa on tehnyt sinisilmäistä maahanmuuttopolitiikkaa.
– Rajat on avattu eikä ole pidetty huolta, että turvallisuus säilyy. Monessa maassa on kyllä herätty ja lähdetty tekemään kiristyksiä, mutta en tiedä, onko se riittävää.
Islamista ei saa puhua negatiivisesti
Maahanmuuttoon liittyvistä ongelmista on haastavaa puhua, koska ne liittyvät usein islamiin, josta ei saisi sanoa mitään negatiivista. Samaan aikaan imaamilla on lupa tuomita homoseksuaalisuus mediassa ilman jälkiseuraamuksia – toisin kuin Raamattua siteeranneella Päivi Räsäsellä.
– Taannoin kansanedustajana toiminut demaritaustainen Hussein al-Taee puhui homoseksuaaleista, juutalaisista ja somaleista ikävään sävyyn eikä hän joutunut siitä oikeuteen. Kaikkia ihmisiä tulisi kohdella johdonmukaisesti ja reilusti, Seida Sohrabi sanoo.
Hänen mielestään kaikkia ideologioita tulee voida kritisoida. Marika Puolimatka on samoilla linjoilla.
– Asioista pitäisi pystyä puhumaan niin, että kriittinen arvio kohdistuu asioihin, mutta ihmisiä kunnioittaen.
Medialla on epäkohtien esille nostajana tärkeä rooli, mutta Puolimatka ja Sohrabi näkevät, että valtamedia uutisoi valikoivasti esimerkiksi maahanmuuttoon liittyvistä kysymyksistä. Tämä syö median uskottavuutta.
Kiristyksiä maahanmuuttoon
Suomessa on maahanmuuttajia noin 10 % väestöstä. Nykyinen hallitus on tehnyt kiristyksiä maahanmuuttopolitiikkaan, mutta tehtävää riittää vielä. Marika Puolimatka pitää isona ongelmana sitä, että tukijärjestelmä ja mahdollisuus olla käymättä siksi töissä houkuttelevat monia Suomeen väärin perustein.
– Jos tämä kannustin otetaan pois, se helpottaa tilannetta. Tehtyjä toimenpiteitä pitää jatkaa ja tarkastella, mitä niillä saadaan aikaan. On myös arvioitava, missä tarvitaan lisää toimia. Esimerkiksi rikoslakiin tehdyt tiukennukset nuoriso- ja jengirikollisuuteen liittyen ovat tärkeitä.
Seida Sohrabi on tyytyväinen siihen, että hallitus on tarttunut asioihin, joista hän on puhunut vuosia.
– Yhä useammin ihmisiä karkoitetaan ja annetaan maahantulokieltoja pitemmäksikin aikaa vakavista rikoksista. Sosiaaliturva on tehty vastikkeellisemmaksi ja on tehty sellaisia toimia, jolloin työ ja kotoutuminen kannattaa.
”Kotoutuminen on yksisuuntaista”
Seida Sohrabi tuli aikoinaan perheensä kanssa kiintiöpakolaisena Irakista Suomeen. Hän on kiitollinen Suomen tarjoamista mahdollisuuksista ja kokee olevansa sydämeltään suomalainen. Sohrabin mielestä on tärkeää, että maahanmuuttajat sopeutuvat uuden kotimaansa kulttuuriin ja arvoihin.
– Kotoutumisessa tuodaan usein esiin työn löytäminen ja kieli. Ne ovat tärkeitä asioita, mutta nostaisin kolmantena esiin sen, kokeeko itsensä identiteetiltään suomalaiseksi ja vetoaako suomalainen kulttuuri ja suomalaiset arvot.
– Kotoutuminen on yksisuuntaista. Kun ihminen tulee Suomeen, niin hän kotoutuu suomalaiseen yhteiskuntaan, eikä niin, että suomalainen yhteiskunta yrittää kotoutua jokaiseen tulijaan.
Ohjelma on katsottavissa veloituksetta myös Permanto-suoratoistopalvelusta ja YouTubesta.
Teksti: Elina Uusikylä Kuvat: Stas Voronin
