Turun arkkihiippakunnan tuomiokapituli ei muuta aiempaa linjaustaan, jonka mukaan Sley ei saa järjestää ehtoollisjumalanpalveluksia Porissa Esikoiset ry:n rukoushuoneella. Samalla tuomiokapituli ilmoittaa selvittävänsä Porin messuja toimittaneiden pappien toimintaa. Porin messuyhteisö jatkaa kuitenkin toimintaansa, ja sen tueksi nimensä on antanut 106 pappia eri puolilta maata.
Turun arkkihiippakunnan tuomiokapituli käsitteli keskiviikkona 10. joulukuuta Porin messuyhteisöä koskevaa asiaa. Tuomiokapituli totesi, ettei sen tietoon ole tullut sellaisia uusia perusteita, jotka antaisivat aihetta muuttaa aiempaa päätöstä. Päätöksen mukaan Suomen Luterilainen Evankeliumiyhdistys (Sley) ei saa järjestää ehtoollisjumalanpalveluksia Porissa Esikoiset ry:n rukoushuoneella.
Samalla tuomiokapituli ilmoittaa selvittävänsä Porin messuja toimittaneiden pappien toimintaa. Kaikki messuissa palvelleet pastorit eivät kuitenkaan ole Turun arkkihiippakunnan papistoa, minkä vuoksi heidän osaltaan asian jatkokäsittely siirtyy muiden hiippakuntien tuomiokapituleille.
Sley pitää tuomiokapitulin ratkaisua valitettavana. Järjestön mukaan Porin messuyhteisö jatkaa kuitenkin kokoontumisiaan myös ensi sunnuntaina pastoreihin kohdistuvasta selvityksestä huolimatta.
– Kannamme vastuun messuyhteisöstämme ja merkittävästä joukosta toimintaamme osallistuvia. Yhteisön koko ja sen hengellinen tarve on kiistaton. Emme voi jättää näin suurta määrää ihmisiä ilman hengellistä kotia ja ehtoollisenviettoa, Sleyn kotimaantyönjohtaja Juhana Tarvainen toteaa.
Porin messuyhteisön taustalla oleva kiista liittyy tuomiokapitulien tiukentuneeseen otteeseen herätysliikkeiden messuyhteisöjä kohtaan. Professori, kirkko-oikeuden ja hallinto-oikeuden dosentti, OTT, TT, varatuomari Pekka Leino pohti Sleyn verkkosivuilla aiemmin julkaistussa tekstissä, käyttääkö tuomiokapituli valtaansa oikein rajoittaessaan järjestöjen messuyhteisöjä.
– Jos tätä ”teologian tulkintaan perustuvaa hallinnointia” tarkastellaan yhteiskunnassamme noudatetun hallinto-oikeudellisen tarkoitussidonnaisuuden periaatteen näkökulmasta, vaikuttaa jokseenkin mielivaltaiselta pyrkiä ohi ja yli annetun harkintavallan estämään luterilaisen kirkon mukaisten messujen ja niihin sisältyvien ehtoollisen viettämisten järjestämistä. Luterilaisen kirkon tunnustuksen lähtökohtanahan on kirkon jäsenten, kristittyjen oikeus, saada osallistua ehtoollisen viettämiseen, Leino kirjoittaa.
Sleyn messuyhteisö on toiminut Porissa 15 vuoden ajan. Ensin yhteisö kokoontui Porin Teljän seurakunnan Väinölän kirkossa, kunnes Teljän seurakuntaneuvosto irtisanoi yhteistyösopimuksen päättymään vuoden 2024 loppuun. ”Teljän mallia” käytettiin aiemmin esimerkkinä toimivasta jumalanpalvelusyhteistyöstä paikallisseurakunnan ja herätysliikejärjestön välillä.
Yhteisö joutui etsimään uuden kokoontumistilan ja siirtyi keväällä Esikoiset ry:n omistamaan rukoushuoneeseen. Rukoushuoneella ei ollut ehtoollislupaa, jota Sley anoi. Länsi-Porin seurakuntaneuvosto käsitteli ehtoollisenviettoanomuksen ja esitti tuomiokapitulille ehtoollisenvietto-oikeuden myöntämistä Sleyn anomuksen mukaan. Tuomiokapituli hylkäsi esityksen 11.6.2025 ja perusteli, että alueella on riittävästi muita ehtoollisenviettopaikkoja.
Loppusyksystä 2025 Porin messuyhteisön väki kokosi vetoomuksen ehtoollisluvan myöntämisen puolesta ja pastori Johan Helkkulaan kohdistuvan tutkinnan päättämiseksi. Vetoomus kokosi 250 allekirjoitusta.
Syksyn aikana Porin messuyhteisön taakse on noussut näkyvä tuki myös papiston piiristä. Yhteensä 106 pastoria antoi nimensä listaan, joka luovutettiin Turun arkkihiippakunnan tuomiokapitulille Sleyn hallituksen ja messuyhteisön pastorin antaman vastauksen liitteenä. Nimellään tukensa antaneet pastorit ovat valmiita tulemaan kutsuttaessa saarnaamaan tai toimittamaan messun Porin messuyhteisössä. Nimilista julkaistiin Sleyn tiedotteen yhteydessä.
11.12.2025 klo 7.50: Uutista päivitetty, lisätty maininnat aiemmasta pitkästä yhteistyöstä ja Porin messuyhteisön väen syksyn vetoomuksesta.
