Ateisti yllättyi kirkon viestintäpalkinnosta – ”Suhteeni kristinuskoon lopahti jo pyhäkoulussa” 

 
 
Sixten Korkman

”Kristinusko juurrutti ihmisoikeudet koko läntiseen maailmaan ja on tältä kannalta ollut tärkeämpi kuin Yhdysvaltojen itsenäisyysjulistus tai Ranskan vallankumouksen ihmisoikeusjulistus,” entinen taloustieteen työelämäprofessori Sixten Korkman täräyttää.

Entinen työelämäprofessori ja pitkän linjan talousvaikuttaja Sixten Korkmanille myönnettiin syyskuussa Kirkon viestintäpalkinto. 77-vuotias ekonomisti hämmästyi kirkolta saamastaan huomionosoituksesta. 

– Se oli yllättävää ja jossain määrin hämmentävää, mutta tietysti osasin iloita siitä, vaikka tuntui, etten ole sitä palkintoa ansainnut, Sixten Korkman kommentoi palkintolautakunnan ratkaisua Radio Dein pitkässä haastattelussa

Perusteluissaan kirkkohallituksen viestintäjohtaja Eeva-Kaisa Heikura toteaa Korkmanin lukuisissa kannanotoissaan ja haastatteluissaan puhuneen ”juuri niiden asioiden puolesta, joista kirkkokin haluaa pitää ääntä, kuten jokaisen ihmisarvosta, heikoimmista huolehtimisesta, lapsiperheiden tilanteesta, yhteisvastuusta ja myötätunnosta”.

Korkman ei ole koskaan uskonut Jumalaan. Isä oli ateisti eikä äitikään puhunut uskonnosta. Lapsuuden pyhäkoulukäynneissä innostivat kauniit kiiltokuvat, mutta sekin into tyssäsi, kun paras kaveri sanoi: Kuule Sixten, tuo on tyttöjen puuhaa.  

– Suhteeni kristinuskoon lopahti siinä vaiheessa, Korkman toteaa.  

Yhteistä arvopohjaa kirkon kanssa

Sixten Korkman kuvaa menneensä elämässä ” järki edellä”.  

Järki ei johtanut ekonomistia uskomaan. Korkman osaa kuitenkin arvostaa kirkon tekemää työtä ja nimeää useita piispoja, joiden yhteiskunnallista viestiä hän arvostaa. Hän jakaa yhteisen arvopohjan, ihmisarvon kunnioittamisen ja ihmisoikeudet – ja senkin, että tiedostaa, miten vaikeaa rakastaminen käytännössä voi olla.  

Korkmanin viestin painopisteenä ovat olleet usein lapset, hyvästä syystä.  

– Jokaisen taloustieteilijän pitäisi ymmärtää, että hyvä yhteiskunta on se, joka pitää huolta lapsistaan, hän painottaa. 

Lapsiin tehtävät investoinnit ovat Korkmanin mukaan niitä parhaita investointeja, myös itseisarvona eikä vain verokertymän kannalta. Kukaan ei voi korvata lapsen vanhempia kasvatustehtävässä, mutta monet tahot voivat Korkmanin mukaan antaa tukea siinä tavalla, jolla on yhteiskunnallista arvoa.  

Diakonialeikkausten vastustaja 

Ekonomistina Korkman sanoo ymmärtävänsä talouden realiteetit leikkausten välttämättömyyden suhteen, mutta toivoo hallitukselta viisautta ja pitkänäköisyyttä. Lapsiperheille ei tulisi aiheuttaa vahinkoa, sillä se vaikuttaa kauas.  

– Myös kirkko joutuu ahtaalle taloudessa, kuten muutkin tahot mutta toivon toki hartaasti, ettei se kohdistu diakoniatoimintaan, jota pidän erityisen tärkeänä, Korkman painottaa.  

Kirkon viestintäpalkintoa on jaettu vuodesta 1975 lähtien. Se jaetaan joka toinen vuosi merkittävästä panoksesta kristillisen sanoman, kristillisen tiedon tai kristinuskon mukaisten elämänarvojen välittämiseksi viestinnän eri keinoin. 

Kuuntele koko Kirsi Rostamon toimittama Kirsin kanssa –podcastin haastattelu Dei Plus -palvelusta.  

https://deiplus.fi/kirsin-kanssa/2025-kirsin-kanssa/sixten-korkman-242025

Seuraavaksi:

Tiistaina rukoillaan jälleen muslimitaustaisten kristittyjen puolesta – Suomessa kuvattava rukouspäivälähetys näytetään eri puolilla maailmaa