Sodan uhka on osa ihmisten arkea, ja taistelut tulevat median välityksellä jatkuvasti lähemmäs. Jopa poliitikot eivät puhu sodasta enää sanalla ”jos” vaan ”kun”. Miten sodasta tulisi puhua? Ja miten sotilas säilyttää inhimillisyyden?
Radio Dein Viikon debatissa sodasta keskustelivat keskiviikkoaamuna 12.11.2025 Maanpuolustuskorkeakoulun kenttärovasti Risto Kaakinen ja Aleksi Suomesta -näytelmän dramaturgi Ari-Pekka Lahti. Parhaillaan Helsingin Kaupunginteatterissa pyörivä näytelmä on tositarina suomalaisesta ammattisotilaasta Aleksi Lysanderista, joka lähti 18-vuotiaana muukalaislegioonaan ja myöhemmin Ukrainaan ensimmäisten vapaaehtoisten joukossa. Siellä hän myös menehtyi vuonna 2024.
Ari-Pekka Lahti sovitti alun perin Tuomas Kyrön kirjoittaman Aleksin tarinan näyttämölle. Hän kertoo, että hänen käsityksensä sotilaista muuttui projektin aikana. Hän sai käydä asioita läpi Aleksin kanssa ennen tämän kuolemaa ja perehtyä sodan nimenomaan yksilöön kohdistuviin vaikutuksiin.
Lahti on itse siviilipalvelusmies, mikä toi vielä uuden taustan sotaan tutustumiselle.
– Itselle tuli pakko ikään kuin perehtyä aiheeseen mahdollisimman hyvin. Se kävi ikään kuin laatuun sitä kautta, että Aleksi otti minut mukaan ja me tavattiin useita kertoja. Hän kertoi elämästään, mutta myös siitä sotimisesta.
Aleksi kertoi Lahdelle, mitä sodassa tapahtuva tappaminen tekee yksilölle.
– Pääsin ikään kuin matkalle, joka oli aika hurja. Ei siltä matkalta ihan samanlaisena ihmisenä ole tullut takaisin, Lahti kuvaa.
”Hänen tiensä oli kaikilla mittareilla mitattuna erittäin poikkeuksellinen. Ja siinä mielessä sydämeen käyvä.”
Myös Risto Kaakinen on nähnyt näytelmän ja lukenut Kyrön kirjan. Debatin juontaja Mari Turunen kysyy, millainen kuva kenttärovastille sotilaan tarinasta piirtyi.
– Mietin, että voiko näytelmästä sanoa, että se oli hyvä näytelmä, kun olihan se monella tavalla myös tosi surullinen, monella mittarilla mitattuna surullinen. Poikkeava tarina myös toki. Annetaan kuvaa nuoresta miehestä, joka 18-vuotiaana liittyy muukalaislegioonaan siinä missä 18-vuotias normaalisti ehkä saa ajokortin ja käy lukiota tai ammattikoulua, Kaakinen pohtii.
– Hänen tiensä oli kaikilla mittareilla mitattuna erittäin poikkeuksellinen. Ja siinä mielessä sydämeen käyvä.
Kun ihmisestä poistetaan inhimillisyys
Aleksi Suomesta -näytelmässä muukalaislegioonan kouluttaja toteaa, että koska ihmisen tappaminen on vastoin ihmisyyttä, koulutuksessa ihmisyys murretaan ja alokkaat rakennetaan uudelleen sotilaiksi. Turunen kysyy, millaisia metodeja Maanpuolustuskorkeakoulussa käytetään.
Kaakisen mielestä kuulostaa räväkältä metodi, jossa kaikki tyhjennetään ja asetetaan uusi käyttöjärjestelmä sisään. Hän ei usko, että sellaiseen mikään koulutusjärjestelmä missään päin maailmaa kykenee, on sitten kyse varusmiehistä tai ammattisotilaista.
Pohjalla on ajatus, että ihmiseen ei haluta jättää inhimillisyyttä, vaan yritetään koulutuksen avulla luoda tappaja.
– Sanoisin, että siinä varmaan tullaankin tähän, että miten itse koen arvot ja puolustusvoimien arvot. Ja jollakin tavalla niiden pitäisi sitten sotatilanteessa myös kohdatakin. Muuten siinä on arvoristiriita, Kaakinen sanoo.
Ari-Pekka Lahti on saanut Aleksi Lysanderin puheista käsityksen, että muukalaislegioonassa koulutus perustuu nollaamiseen. Pohjalla on ajatus, että ihmiseen ei haluta jättää inhimillisyyttä, vaan yritetään koulutuksen avulla luoda tappaja.
– Sen koulutuksen avulla tämä ihminen sitten kykenee paremmin toimimaan itse sillä hetkellä, kun toinen ihminen pitää tappaa. Tätä kautta tuli paljon tietoa siitä, että tässä on ero verrattuna kansallisiin armeijoihin, Lahti kertoo.
Kaakinen pitää karmaisevana ajatusta, että ihmisestä poistetaan inhimillisyys. Hän muistelee kirkon erään arkkipiispan aikoinaan sanoneen, että sodassa kaikkein vaikeinta on pysyä ihmisenä.
– Jos me menetämme ihmisyyden, niin me menetetään kyllä silloin mun mielestä kaikki, Kaakinen sanoo.
Sodan tosiasiat pitää tunnustaa
Kun sotia on lähellä, niistä on pakko puhua, ei voida vaieta. Mari Turunen kysyy debatisteilta, miten sodasta pitäisi puhua, ettei lietsota pelkoa ja traumoja.
Risto Kaakinen kertoo, että hänen oma lapsensa kysyi häneltä, miksi Ukrainassa soditaan. Hänen mukaansa sodasta pitää puhua lapselle toivoa ja turvaa luoden.
– Niin kuin hänelle sanoin, että me aikuiset tehdään kaikkemme, jotta hänen ei tarvitse pelätä.
Samalla tavalla hän puhuisi sodasta myös aikuisille, sillä pelolla ei saada hyvää aikaiseksi.
”Mielestäni pelko syntyy myös siitä, että me ollaan epätietoisia, väistetään asioita tai ei mennä suoraan asioita kohti.”
Lahti sanoo, että pelkoa on paras tapa purkaa niin, että asioista puhutaan semmoisina kuin ne oikeasti ovat. Hän viittaa kuuluisaan suomalaiseen lauseeseen, että tosiasioiden tunnustamisessa on viisauden alku.
– Mielestäni pelko syntyy myös siitä, että me ollaan epätietoisia, väistetään asioita tai ei mennä suoraan asioita kohti tai me ruvetaan vääntämään niitä joksikin toiseksi, mikä on mun mielestä nykyajalle tunnusomaista ihan kaikissa asioissa.
Lahti kertoo, että Kaupunginteatterin näytelmästä on tullut poikkeuksellisen paljon palautetta, jonka mukaan näin vakavista ja vaikeista aiheista on tärkeää puhua myös taiteen keinoin.
– Ihmiset ovat itkeneet ja olleet tosi voimakkaan emootion vallassa. Mulle on tullut jopa sellaisia viestejä, että jotkut asianomaiset on pystyneet puhumaan asioista paremmin nähtyään tämän teatteriesityksen, mikä tuntuu aivan käsittämättömältä asialta.
Taiteella onkin iso rooli asioiden vaikeiden asioiden käsittelyssä. Lahti sanoo, että länsimainen teatteri syntyi erään teorian mukaan tarpeesta ymmärtää Ateenan ympärillä riehuvaa sotaa. Silloin se tragediankirjoittajat kirjoittivat omista kokemuksistaan, ja ihmiset kerääntyivät, koska he halusivat ymmärtää sotaa.
– Ne halusivat saada sieltä semmoista tietoa, mitä vain niillä ihmisillä on, jotka on sodan kokeneet, Lahti kertoo.
Kaakisen mukaan antaa kuvan suomalaisesta yhteiskunnasta, että tällainen teatteriesitys on olemassa ja saa olla olemassa.
– Ja teatteriohjaajan tai dramaturgin ei tarvitse pelätä, että hän tippuu ikkunoista.
Miksi sotivat osapuolet tarvitsevat julkisuutta? Millaiset varjot jäivät suomalaisiin talvi- ja jatkosodasta? Kuuntele koko Viikon debatti uusintana Radio Deistä lauantaina 15.11. klo 11 tai vaikka heti Dei Plus -palvelusta.
