Suomen Juutalaisten Seurakuntien Keskusneuvosto on toimittanut kantelun Eduskunnan oikeusasiamiehelle poliisiviranomaisen toiminnasta.
Suomen Juutalaisten Seurakuntien Keskusneuvoston puheenjohtaja Yaron Nadbornikin mukaan seurakuntakeskuksen välittömässä läheisyydessä on marraskuusta 2024 alkaen pidetty lähes päivittäin mielenosoituksia, joissa päiväkodin ja koulun oppilaisiin sekä seurakuntalaisiin on kohdistettu mielenilmaisuja, joita voidaan pitää heitä loukkaavina ja halveksivina.
– Useat seurakuntalaiset pitävät mielenilmaisuja myös uhkaavina ja heidän turvallisuuden tunnettaan olennaisesti heikentävinä. Kuten jäljempänä yksilöidymmin ilmenee, mielenilmaisut näennäisesti näyttävät liittyvän Israelin ja Hamasin väliseen sotaan ja Gazan tilanteeseen. Ne kuitenkin kohdistetaan tarkoituksellisesti ja lähes yksinomaan juutalaisen seurakunnan jäseniksi tunnistettuihin tai sellaiseksi (juutalaisiksi) epäiltyihin henkilöihin, heitä iskulauseissa väitetyistä hirmuteoista syyllistäen, Suomen juutalaisten seurakuntien keskusneuvoston puheenjohtaja Yaron Nadbornik kirjoittaa X-palvelussa.
Kantelun kohteena ei ole poliisin menettely liittyen mielenosoittajien mielenilmaisujen yksilölliseen tai rikosoikeudelliseen arviointiin, vaikka Keskusneuvoston käsityksen mukaan poliisin siltäkin osin suorittamaan harkintaan voisi perustellusti kohdistaa varsin ankaraakin kritiikkiä.
– Keskusneuvosto haluaakin asettaa kyseenalaiseksi sellaisen lähtökohdan, että mielenilmaisujen kohteeksi joutuvien Suomen kansalaisten tulisi omien perustuslaissa suojattujen oikeuksiensa turvaamiseksi aina kussakin yksittäistapauksessa saattaa loukkaava ja uhkaava käytös poliisiviranomaisen tutkittavaksi rikosilmoituksella ja vasta tällaisen tapauskohtaisen arvioinnin jälkeen poliisiviranomaiset katsoisivat olevansa oikeutettuja ryhtymään toimenpiteisiin asiassa.
Nadbornikin mukaan tällaista vaatimusta ei voida pitää perusteltuna eikä kohtuullisena edes silloin, kun kysymys on perustuslain 13 §:ssä turvatun kokoontumisvapauden (osittaisesta) rajoittamisesta.
– Kantelussa on kysymys Suomen juutalaisten perusoikeuksista ja niiden toteutumisesta hyvin konkreettisessa ja heidän jokapäiväiseen elämäänsä vaikuttavan kohtuuttoman häirinnän osalta, jossa vastakkain ovat edellä mainitut perusoikeudet ja toisaalta mielensoittajien oikeus osoittaa mieltään juuri valitsemassaan paikassa, Nadbornik sanoo.
– Keskusneuvosto katsookin, että poliisiviranomaisen olisi tullut oma-aloitteisesti ja viimeistään Helsingin seurakunnan kirjeen jälkeen ottaa huomioon mielenosoituksiin liittyvässä harkinnassaan Suomen juutalaisille turvatut yhdenvertaisen ja syrjimättömän kohtelun sekä vapaan uskonnon harjoittamisen edellytykset sekä lasten oikeudet. Salliessaan mielenosoitusten jatkumisen Seurakuntakeskuksen välittömässä läheisyydessä lähes vuoden ajan niiden antisemiittisestä ja uhkaavasta sisällöstä huolimatta, poliisiviranomainen on laiminlyönyt turvata edellä mainittujen perusoikeuksien toteutumisen.
Nadbornik toteaa, että Helsingin poliisilaitos ei ole useista pyynnöistä huolimatta suostunut siirtämään Seurakuntakeskuksen välittömässä läheisyydessä pidettäviä mielenosoituksia muualle, paikkaan, jossa ne eivät häiritsisi Seurakuntakeskukseen saapuvia tai sieltä lähteviä, vaikka kokoontumislaki antaisi sille siihen mahdollisuuden.
– Uskonnonvapaus on turvattu Suomen Perustuslain 11 §:ssä. Uskonnonvapauteen kuuluu myös oikeus harjoittaa uskontoa yksin tai yhdessä muiden kanssa. Uskonnonvapaus on turvattu myös Euroopan ihmisoikeussopimuksen 9 artiklassa.
