Vantaan keskiajalta periytyvän Pyhän Laurin kirkon suojeluspyhimys on Pyhä Laurentius. Hän on ajankohtainen mm. 9.8. Vantaalla kuljettavan Pyhän Laurin vaelluksen tiimoilta. Kuka siis Laurentius oli ja mikä oli hänen tarinansa?
Pyhä Laurentius (suomeksi myös Pyhä Lauri) toimi perimätiedon mukaan Rooman kirkon diakonina 200-luvulla ja kärsi marttyyrikuoleman keisari Valerianuksen toteuttamissa kristittyjen vainoissa. Hänen kuolinpäivänään pidetään 10. elokuuta 258. Elokuun kymmenes päivä on Suomessakin edelleen Laurin nimipäivä.
Laurentius oli keskiajan kuuluisimpia pyhimyksiä, ja on edelleen merkittävä pyhimys roomalaiskatolisessa, ortodoksisessa ja anglikaanisessa kirkossa. Laurentiuksen kultti on erityisen merkittävä Roomassa, jossa pyhimys kärsi marttyyrikuolemansa. Laurentiuksen haudan päälle on rakennettu San Lorenzo fuori le Muran kirkko (linkki englanninkieliseen Wikipediaan), joka on yksi Rooman seitsemästä pääkirkosta ja tärkeä pyhiinvaelluskohde.
Maailmalla on olemassa useita Pyhälle Laurentiukselle omistettuja kirkkoja, yksi niistä on Vantaan Pyhän Laurin kirkko. Muita Laurentiukselle keskiajalla pyhitettyjä kirkkoja Suomessa ovat Eckerön, Janakkalan, Hämeenkosken, Isonkyrön, Lohjan, Mynämäen ja Perniön kirkot.
Pyhän Laurentiuksen legenda
Kirkon diakonin tehtäviin 200-luvun Roomassa kuului pitää huolta kirkon rahavaroista. Tämän tiesivät myös roomalaiset, joiden omat rahastot alkoivat tuolloin ehtyä. Muinaisessa Roomassa elettiin lama-aikaa ja valtio etsi uusia lähteitä varojensa kartuttamiseksi. Joku muisti kristityt: nämähän puhuivat taivaan valtakunnan rikkauksista ja peltoon kätketystä aarteesta. Siinä ratkaisu.
Laurentiukselta tultiin peräämään kirkon aarretta. Turhaan diakoni selitti, että aarre on enemmän vertauskuvallinen. Pellossa ei ole aarrearkkua eivätkä taivaalliset rikkaudet ole kultaa ja timantteja. Aikansa turhaan selitettyään Laurentius luovutti. Hän oli myöntyvinään: ”Hyvä on, tuon teille kirkon aarteen, jos annatte aikaa kolme päivää”.
Aarre piti viedä oikeussaliin, julkiseen oikeudenkäyntiin.
Laurentius käytti kolme päivää aarteen keräämiseen. Hän kiersi kaupungin ja otti mukaansa köyhät, rammat, sairaat, vanhukset, raajarikot ja nälkiintyneet kerjäläiset. Tämän surkean näköisen joukon kanssa Laurentius marssi täpötäyteen oikeussaliin ja ilmoitti: ”Tässä ovat kirkon aarteet!”
Oikeussalissa syntyi valtava meteli. Kansa nauroi, mutta tuomarit suuttuivat. Oikeuslaitosta oli pilkattu. Se oli saatettu naurunalaiseksi.
Rangaistus oli ankara: Laurentius tuomittiin poltettavaksi parilalla. Näin tapahtui, ja siksi Laurentius kuvataan halstari kädessä.
Katolisen kirkon pyhimykset ovat osa myös luterilaisen kirkon traditiota. Laurentius ja hänen tarinansa on myös osa paikallista historiaa ja siksi sitä halutaan edelleen vaalia myös Vantaalla Pyhän Laurin kirkon yhteydessä.
Vantaalla on vuodesta 2008 järjestetty noin joka toinen vuosi Pyhän Laurin vaellus, jossa eri puolilta Vantaata ja Helsingistä vaelletaan Pyhän Laurin kirkolle. Tänä vuonna vaellus järjestetään 9.8.2025. Laurin päivän tienoolla Helsingin pitäjän kirkonkylässä järjestetään myös Helsingan keskiaikapäivä. Tänä vuonna keskiaikapäivää vietetään myös 9.8.
