Sleyn kahden messuyhteisön ehtoollisen vietto on kielletty tuomiokapitulien käsittelyssä. Luvat on evätty Turun ja Lapuan hiippakunnissa. Päätökset herättävät kritiikkiä.
Turun arkkihiippakunnan ja Lapuan hiippakunnan tuomiokapitulit ovat tehneet viime päivinä päätöksiä, jotka vaikuttavat Sleyn kahden messuyhteisön elämään. Molemmissa tapauksissa kyse on ollut luvasta viettää ehtoollista viikoittaisissa jumalanpalveluksissa evankelisen herätysliikkeen kokoontumispaikoissa.
Sley, Suomen Luterilainen Evankeliumiyhdistys, on vuonna 1873 perustettu järjestö, joka tekee lähetystyötä yhdeksässä maassa. Kotimaassa se tekee lapsi-, varhaisnuoriso-, nuoriso- ja opiskelijatyötä, kehittää kristillistä kansanopistoa ja lukiota Sastamalassa. Sleyn messuyhteisöjä kokoontuu 20 paikkakunnalla Suomessa. Vuoden 2024 aikana niiden jumalanpalveluksiin osallistuttiin 135 400 kertaa. Ensimmäiset Sleyn messuyhteisöt aloittivat toimintansa 1990-luvun alussa.
Porissa Länsi-Porin seurakuntaneuvosto toukokuussa puolsi Sleyn messuyhteisön anomusta ehtoollislupaa varten, mutta 11.6. Turun arkkihiippakunnan tuomiokapituli hylkäsi seurakuntaneuvoston puoltaman hakemuksen. Päätöksessä vedottiin siihen, että rukoushuone sijaitsee lähellä seurakunnan omia toimitiloja, eikä uudelle ehtoollisenviettopaikalle ole tarvetta.
Seinäjoella puolestaan Lapuan tuomiokapituli päätti lopettaa Sleyn ja paikallisseurakunnan välisen yhteistyösopimuksen, jonka perusteella Hyvän Paimenen kappelissa on vuosien ajan vietetty viikoittain ehtoollisjumalanpalveluksia.
– Tuomiokapituli päätti, että seurakunnan ja Sleyn välistä sopimusta ei jatketa. Näin kevyesti lupa viettää Herran ehtoollista otettiin parilta sadalta Seinäjoella ja sen läheisyydessä asuvalta kristityltä pois. Kuulostaa tietysti tutulta. Alle viikko sitten Länsi-Porin seurakuntaneuvosto puolsi ehtoollislupaa Sleyn messuille Porissa, mutta tuolloinkin tuomiokapituli esti sen toteutumisen, Sleyn kotimaantyön johtaja Juhana Tarvainen kirjoittaa blogissaan.
Keihin päätökset vaikuttavat?
Molemmissa yhteisöissä messuihin osallistuu viikoittain säännöllisesti yli sata henkilöä. Jumalanpalvelukset toimitetaan kirkkokäsikirjan mukaisesti, niissä lauletaan pääsääntöisesti virsikirjan virsiä ja niissä opetetaan kirkon luterilaisen tunnustuksen mukaisesti. Esimerkiksi perinteistä kantaa virkakysymyksessä ei kirkolliskokous eikä piispainkokous ole katsonut harhaopiksi.
Lisäksi Sleyn messuyhteisössä keväällä 2024 toteutetun kyselyn perusteella suuri valtaosa messuvieraista on Suomen evankelis-luterilaisen kirkon jäseniä. Kyselyyn vastasi tuolloin yli 900 henkilöä ja vastanneista 90 % oli Suomen evankelis-luterilaisen kirkon jäseniä. Porissa Sley toimii toiselta järjestöltä vuokraamissaan tiloissa ja Seinäjoella omissaan. Pastorit ovat järjestön työntekijöitä.
Keskustelua tasapuolisuudesta
Päätökset ovat herättäneet keskustelua kirkon sisällä ja sen laitamilla. Ehtoollislupien epäämistä on kritisoitu epäreiluiksi tilanteessa, jossa samaan aikaan suopeutta lisäämällä ja sääntelyä vähentämällä pyritään tilaa löytämään seksuaali- ja sukupuolivähemmistöille. Sley on painottanut haluavansa toimia kirkon sisällä, sen tunnustuksen ja järjestyksen mukaisesti, ja on ilmaissut toivovansa rakentavaa vuoropuhelua tulevaisuudessa.
Sleyn kotimaantyön johtaja Juhana Tarvainen toteaa, että Sleyn messuyhteisöissä Porissa ja Seinäjoella jumalanpalveluselämä kuitenkin jatkuu ja yhteisymmärrystä etsitään.
– Messujamme jatketaan ja kesäloman jälkeen palataan taas neuvottelemaan miten ja millainen sopimus seurakunnan ja kapitulin kanssa voitaisiin saada muodostettua. Jokainen kirkkomme hallintoa tunteva tietää, että neuvottelut, anomukset ja niiden käsittelyt ovat pitkiä prosesseja. Haluamme toimia yhteistyössä seurakuntien kanssa ja kirkkomme sisällä. Toivon, että löydämme yhteisymmärryksen asiassa, Tarvainen kirjoittaa.
