Elämäntaito: Päivi Niemi: ”Hetken hyvä kannattaa maksimoida” Ihmisiä ja ilmiöitä: Suomen viihteessä kristinusko näkyy useimmiten joko ahdistavana uskontona tai mitäänsanomattomana harrasteluna

Yhdysvaltain presidentinvaalit: Arvaamattomuus ja puolueellisuus näkyy gallupeissa ja uutisoinnissa

 

Donald Trump yllätti neljä vuotta sitten gallupin tekijät, politiikan tuntijat ja Hillary Clintonin. Nyt Bidenille ennustettiin jo murskavoittoa, mutta nyt Trumpin jatkokauden todennäköisyys kasvaa. Yllättikö puolueellinen uutisointi?

Ennen vaalipäivää monet uutistoimistot kertoivat Joe Bidenin (dem.) olevan todennäköinen valinta presidentiksi, ja Donald Trumpille (rep.) väläyteltiin vain kymmenen prosentin väylää jatkokaudelle. Samalla kun uutisoinnissa muistutettiin vaa’ankieliosavaltioiden ratkaisevan äänestyksen ja tekevän kisasta mahdollisesti tiukan, monille asiantuntijoille Trumpin nousu ja mahdollinen voitto on tullut kuitenkin yllätyksenä. Vaikka tulosten laskenta ja varmistaminen vie vielä päiviä, Trump on julistautunut jo voittajaksi. Radio Dein vaalivalvojaisissa vieraillut poliitikkojen imagonrakennuksen asiantuntija Risto Uimonen pitää Trumpin valintaa todennäköisenä, joskin tuloksia täytyy odottaa loppuun asti – myös Trumpin.

Mediassa taisi tapahtua Trumpin suosiolle ruokkimisihme – kritisoinnista parrasvaloissa kylvettämiseeen 

Kotimaa Neliöb. 27.3.-2.4.

Yhdysvalloissa poliittinen viesti on välittynyt ja värittynyt viime vuosina kahtiajakautuneesti. Jos Yhdysvalloissa kolikon toinen puoli ei tiedä toisen puolen asioista, Suomen uutisoinnissa on kuitenkin todennäköisempää nähdä kolikon molemmat puolet. Niitä ei tosin ymmärretä kovin hyvin Suomen kontekstista käsin. Onko Trumpista tullut sitten kolikossa sekä kruuna että klaava?  Entä miten hyvin media kolikkoa heittää? Julkisen sanan neuvoston entinen puheenjohtaja Risto Uimonen selittää Trumpin ja median suhdetta.

– Tässähän on nyt se asetelma ollut sellainen, että tää ns. valtamedia (Yhdysvalloissa) on ollut hyvin kriittinen Trumpia vastaan, äärimmäisen kriittinen ja se on ollut myös taloudellisesti kannattavaa, koska lehtien levikit ovat tästä syystä nousseet ja katsojaluvutkin parantuneet. Suomessa ei ole koskaan nähty kehenkään poliitikkoon kohdistuvan niin voimakasta kritiikkiä kuin on Yhdysvaltain media kohdistanut Trumpiin. Hänen argumenttinsa on ollut ”fake news”. Nyt katsotaan sitten tää, kun äänestäjät on ikään kuin astuneet tälle areenalle ja ottaneet kantaa tähän, niin Trump altavastaajana hokemalla ”fake news” – ja sanoisin, että 98% niistä uutisista, mitä on hänestä julkaistu pitää paikkansa – niin nyt ihmiset ovat tässä osoittaneet sen, että sillä on yksi lysti, mitä valtamedia Yhdysvalloissa sanoo näitten Trumpin äänestäjien kannalta, Uimonen selventää.

Me ei suomalaisina isossa kuvassa nähdä kuin se luonnehäiriöinen käyttäytyminen

Yhdysvaltain presidentti-instituutioon perehtynyt, kolumnisti ja Harry S. Trumanista kirjan kirjoittanut Risto Huvila muistuttaa myös kaksijakoisesta näkökulmasta Trumpiin, joka myös vääristää uutisointia. Syynä Huvila näkee ennen muuta Trumpin ongelmallisen imagon ja persoonan.

– Tuossa vuoden alusta kirjoitin blogini ”luonnehäiriöinen presidentti ja hänen kristityt kannattajansa”, joka kuvaa sitä arvaamattomuutta. Arvaamattomuus tulee tän luonteen kautta siinä, että mitä hän tekee, miten hän esiintyy, miten hän vastaa kenellekin, joka on suunnatonta myötähäpeää aiheuttavaa. Mutta sitten toinen puoli. Katsotaan hänen vaaliohjelmaansa ja sitä, mitä hän on täyttänyt, niin vastahan tässä muutama päivä sitten Helsingin sanomat pisti rukseja sinne, kuinka hän on vienyt ohjelmaansa läpi. Poliittisesti Trump ei ole ennalta arvaamaton, vaan hän on julistanut asioita ja hän on tehnyt niitä enemmän kuin kukaan muu presidentti aikaisemmin. Me ei suomalaisina isossa kuvassa nähdä kuin se luonnehäiriöinen käyttäytyminen. Me ei nähdä niitä poliittisia lupauksia ja lupausten täyttämisiä, Huvila jatkaa.

Puolueellinen media – myös Suomessa?

Radio Dein vaalivalvojaisissa mukana ollut Risto Huvila pohtii Trumpin suosiota ja haastoi pohtimaan ensiksi yhdysvaltalaisen median puolueellisuudesta.

– Jos katsotaan viime viikkojen osalta, mikä oli osassa amerikkalaista mediaa lööppikamaa, ja nimenomaan New York Post otti esille Hunter Bidenin casen, missä hänen tietokoneelta löytynyttä materiaalia, jossa oli Trumpin kampanjan ja ehkä monen muunkin mielestä raskauttavia todisteita näistä asioista, niin täähän johti siihen, että CNN, MSNBC, NBC, ABC ei refereoinut näitä uutisoinut näitä uutisia ollenkaan. Twitter pisti New York Postin – joka on yksi vanhimpia sanomalehtiä Yhdysvalloissa – twitter-tilin lukkoon, koska se oli julkaissut näitä juttuja. Samoin Facebook rajoitti algoritmillään tämän uutisen näkyvyyttä, Huvila kertaa.

Presidentti Donald Trump on päässyt maailmanlaajuiseen uutisointiin pelkkien polarisoivien tviittiensä avittamana. Entäs jos presidentti saakin aikaan diplomatiaa mahdottomaksi kuvatussa ruutitynnyrissä?

– Niin ajatus siitä, että ei tarvitse olla vääriä uutisia, mutta jos jätetään jotain merkittävää uutisoimatta. Ja kun itse seurasin Trumpin Lähi-idän rauhansopimusasioita, niin Helsingin sanomat pidättäytyi uutisoimasta sitä, että esimerkiksi Trumpille on ehdotettu  Nobelia (rauhanpalkintoa) sekä Yhdysvalloista, Norjasta, Ruotsista ja myös suomalaisten kansanedustajien puolelta. Vasta kun Nobelin palkinto oli annettu, Hesari kertoi Trumpiin kohdistuneista ehdotuksista. Tää on vakava kysymys lehdistönvapaudessa, mitä Hesari ja suomalainen media silloin kun Trump ja Putin oli täällä, niin isot sloganit oli, että ”maailman vapain lehdistö”. Niin onko tää vapaus nyt sitä, että sä voit jättää kertomatta asioita, Huvila ihmettelee.

Kaikkien ei aina tarvitse kertoa kaikkia. Pointti on siinä, että toimitusten pitää saada itse päättää, mitä ne julkaisee.

Valikoiko uutismediat Suomessa vaikenemalla tietoisesti – myös Trumpin myönteisistä asioista?

Konservatiivisella puolella Fox news, liberaalipuolella New York Times.. Media on valinnut puol(ue)ensa Yhdysvalloissa. Vaikka liki pitäen kaikki suomalaiset mediatalot ovatkin olleet historiansa varrella jonkin tietyn poliittisen puolueen pää-äänenkannattajana, yksi sanomalehti toisensa perään julistautui matkan varrella sitoutumattomaksi. Huvila näkee kuitenkin Suomessa agendajournalismia. Onko siis ”vanha tapa” nostanut päätään mutta vain eri muodossa – kenties amerikkalaisin maustein?

– Jos katsotaan Ylen missiota, jossa Yle määrittelee itsensä muun muassa näin, (että) se ei ole osapuoli keskustelussa ja että se pyrkii objektiiviseen uutisointiin. Mä näen tässä tätä tiettyä agendajournalismia, jos se on ollut Amerikassa siis molemmilla puolilla, niin kyllä se Suomeenkin on tullut. Se on Suomessa nimenomaan hiljentävää journalismia, niin kuin isosti tässä Trumpin suhteen, Huvila jakaa tuntojaan.

Päätoimittajana Kalevassa sekä Helsingin Sanomien pääkirjoitustoimittajana ja päätoimittajan varamiehenä toiminut Risto Uimonen tuntee uutiskriteerit ja kynnyksen ylittävän uutisoinnin. Hän on ollut laatimassa uutisia myös Turun Sanomissa ja MTV3:n uutisissa sekä kirjoittanut tietokirjoja muun muassa politiikasta, mediasta ja mielikuvista. Vaietaanko mediassa siis tietoisesti?

– Jos mennään asian ytimeen, niin lehdistön vapaus tarkoittaa sitä, että toimituksessa saadaan itse päättää, mitä ne kertovat. silloin voidaan jättää kertomatta tällaisia asioita ja yleensä jätetään kertomatta semmosta, mitä pidetään epäolennaisena. Ja Suomessa se sananvapaus toteutuu laajassa mittakaavassa. Kyllä minä olen nämä sinun mainitsemat uutiset (rauhansopimuksesta) olen kaikki lukenut jostain välineestä. Eli joku aina kertoo. Mutta kaikkien ei aina tarvitse kertoa kaikkia. Mutta pointti on siinä, että toimitusten pitää saada itse päättää, mitä ne julkaisee. Kun vertaa journalistina tai vertasin Julkisen sanan neuvoston puheenjohtajana suomalaisia tiedotusvälineitä ja lännen tiedotusvälineitä, niin kyllä suomalainen kansalainen jos se seuraa valtamediaa, niin kyllä hän on paljon paremmin perillä asioista kuin amerikkalainen esimerkiksi tai britti. Kyllä täällä hyvin perillä ollaan asioista, Uimonen selventää.

Suomalaisten luottamus mediaan kertoo kyllä jostain. Mistä siis? 

Risto Uimonen ei lähtisi siis samastamaan suomalaista journalismia amerikkalaisiin sfääreihin, vaikka täältäkin löytyy samanlaisia piirteitä.

– Suomessa luottamus mediaan on kansainvälisesti ottaen korkealla tasolla, mutta meillähän on esimerkiksi Perussuomalaiset, jotka kritisoivat valtamediaa, koska kritisoimalla valtamediaa hankitaan kannatusta itselle. Voihan olla, että meille jotain sellaista kehitystä tulee, että kyllä täälläkin sellainen eroosi on tapahtunut. Luottamus mediaan ei ole niin korkealla kuin se on ollut joskus aikaisemmin, mutta mä en ole toistaiseksi siitä huolestunut lainkaan, koska se luottamus on kansainvälisesti katsoen käsittämättömän korkealla tasolla. Yhdysvalloissa jos kysytään luottamusta mediaan, niin tällä hetkellä n. 30 prosenttia luottaa, Suomessa liikutaan 80 prosentissa, joissakin mittauksissa 90 prosentissa. Meillä on ollut puoluelehdistö, joka ei ole menestynyt. Ei sillä ole kaupallista tulevaisuutta, että erikoistutaan niin kuin Yhdysvalloissa. Yhdydsvalloissa on varaa erikoistua haukkumaan Trumpia (isot levikit).

Kuuntele Risto Uimosen ja Risto Huvilan analyysit:

 
Dei, herätys, artikkeliban 7.2.- (1/2)