Luonnehäiriöinen presidentti ja hänen kristityt kannattajansa

 

Copyright White House

Yhdysvaltojen 45. presidentti Donald J. Trump ei ole jättänyt puheillaan ja twiiteillaan ketään kylmäksi. Ns. sivistyneessä Euroopassa häntä pidetään yleisesti idioottina tai pellenä, mutta kotimaassaan häneen suhtautuminen jakaa kansaa paljon tasaisemmin.

Olin seurannut Trumpin toimintaa melko tarkasti jo ennen kuin hänestä tuli presidentti – mihin en muuten uskonut hetkeäkään – ja olin vaalien jälkeisenä aamuna 9.11.2016 kommentoimassa vaalitulosta Radio Dein studiossa. Olin laittanut herätyskellon soimaan jo aamuyöstä, jotta näkisin vaalituoksen, mutta en ollut uskoa silmiäni, kun CNN esitteli Trumpin voittokulkua osavaltiosta toiseen. Analyysini Hillary Clintonin vaalivoitosta ja Trumpin tappiosta meni kerralla uusiksi, kun yritin ymmärtää, miten tässä näin kävi.

IK-opisto, neliöb. 15.-28.4.

Dein haastattelussa arvioin, että Trumpin ja Clintonin retoriikka on sisältänyt kovin erilaisia lupauksia ja painotuksia suhteessa sekä Israeliin että perinteisiin perhearvoihin. Lupausten kautta Trump on puhutellut laajasti Yhdysvaltain uskonnollista oikeistoa ja näytti saaneen sille vastakaikua. Aika näyttää tuleeko Trump lunastamaan nuo lupaukset.

Trump on hallinnut Valkoista taloa ja maailman lehdistön otsikoita nyt reilun kolmen vuoden ajan, ja täytyy myöntää, että olen aivan liian usein kokenut mitä suurinta myötähäpeää seuratessani hänen esiintymisiään. Viimeiset tällaiset kokemukset ovat tältä viikolta, kun seurasin hänen puhettaan kansallisella rukousaamiaisella, jossa hän vähät välitti aamiaistapahtuman pääpuhujan, Harvard yliopiston professorin Arthur C. Brooksin haastavasta puheenvuorosta, joka haastoi poliitikkoja rakastamaan vihollisiaan Jeesuksen opetuksen mukaisesti.

Trump asteli puhujanpönttöön voittajan varmuudella selvittyään edellisenä päivänä päättyneestä virkarikosoikeudenkäynnistä ilman tuomiota, ja latasi puheensa alkuun täyslaidallisen vihollisiaan eli demokraatteja ja ainoana republikaanina häntä vastaan äänestänyttä senaattori Mitt Romneytä kohtaan. Sama meno jatkui myöhemmin päivällä Trumpin pitäessä tukijoilleen suunnattua televisioitua tilaisuutta Valkoisessa talossa.

Edellisenä päivänä, ennen virkarikosoikeudenkäynnin äänestystä, olin seurannut kongressissa Trumpin pitämää liittovaltion tila -puhetta, jonka päätteeksi edustajanhuoneen puhemies Nancy Pelosi mielenosoituksellisesti repi saamansa presidentin puheen, joten osasin odottaa, että jännitteet tulisivat jollakin tavalla näkyviin presidentin seuraavissa julkisissa esiintymisissä. Ja kyllä ne tulivat.

Presidentti Trump on paitsi hämmentävä, myös hyvin erikoinen ja ristiriitainen tapaus. Hänen esiintymisissään on usein kohtia, jotka aiheuttavat myötähäpeää, mutta hänen viralliset toimenpiteensä, kannanotot, presidentilliset asetukset ja lakialoitteet ovat poikkeuksetta kristittyjä ja Israelia tukevia. Kahdeksan vuotta presidenttinä toiminut Barack Obama toimi aivan päinvastoin eli oli hyvin käyttäytyvä ja kaunopuheinen herrasmies, jonka poliittiset toimet ajoivat niin Raamattuun uskovat kristityt kuin Israelinkin ahtaalle. Tästä syystä konservatiivit valitsivat 2016 vaaleissa presidentikseen mieluummin Donald Trumpin kuin Obaman linjaan vahvasti sitoutuneen entisen demokraattiulkoministerin Hillary Clintonin.

Se, että suurin osa amerikkalaisista kristityistä edelleenkin seisoo presidentti Trumpin rinnalla, perustuu siihen, että hän on kolmen presidenttivuotensa aikana allekirjoittanut useita kymmeniä kristittyjen asemaa vahvistaneita presidentillisiä asetuksia, määräyksiä ja lakeja, joista monet kumosivat presidentti Obaman kiristämiä mm. sananvapauteen, verovapauteen ja omantunnonvapauteen liittyviä määräyksiä.

Trump allekirjoitti kansallisena rukouspäivänä 4.5.2017 ensimmäisen em. asioihin puuttuvan sananvapautta ja uskonnonvapautta edistävän asetuksen (Presidential Executive Order Promoting Free Speech and Religious Liberty). Kyseisen asetuksen sisältö on ohjannut presidentin ja hänen hallintonsa toimintaa koko virassaoloajan, ja sen keskeiset kohdat ovat seuraavat (vapaa käännös kirjoittajan):

Osa 1. Politiikka

Toimeenpanevan hallinnon politiikkana on valvoa voimakkaasti liittovaltion lain antamaa lujaa suojaa uskonnonvapaudelle.

Maamme perustajat kuvasivat kansakunnan, jonka uskonnolliset äänet ja näkemykset olivat kiinteä osa elinvoimaista julkista toimintaa, ja jossa uskonnolliset ihmiset ja instituutiot olisivat vapaita harjoittamaan uskoaan pelkäämättä liittohallituksen syrjintää tai kostoa. Tästä syystä Yhdysvaltojen perustuslaki vahvistaa ja suojaa uskonnonvapauden perusoikeutta amerikkalaisten ensimmäisenä vapautena.

Liittovaltion laki suojaa amerikkalaisten ja heidän järjestöjensä vapautta harjoittaa uskontoa ja osallistua täysimääräisesti yhteiskunnalliseen toimintaan ilman liittovaltion aiheetonta puuttumista asiaan. Toimeenpaneva hallinto kunnioittaa ja valvoo tätä suojaa.

Osa 2. Uskonnollisen ja poliittisen puheen kunnioittaminen

Kaikkien ministeriöiden ja virastojen tulee, niin pitkälle kuin mahdollista ja lain sallimissa rajoissa, kunnioittaa ja suojella yksilöiden ja organisaatioiden vapautta harjoittaa uskonnollista ja poliittista puhetta.

Erityisesti valtiovarainministerin on lain sallimissa rajoissa varmistettava, ettei valtiovarainministeriö ryhdy mihinkään yksilöihin, rukoushuoneisiin tai muihin uskonnollisiin organisaatioihin kohdistuviin vastatoimiin sillä perusteella, että tällainen henkilö tai organisaatio puhuu tai on puhunut moraalisista tai poliittisista kysymyksistä uskonnollisesta näkökulmasta, kun samankaltaiseen puheeseen ei ole valtiovarainministeriön toimesta puututtu, kun kyseessä on ollut julkista virkaa tavoittelevan ehdokkaan puolesta (tai häntä vastaan) oleva poliittinen kampanja.

Tässä osassa käytettynä termi ”vastatoimi” tarkoittaa verojen tai rangaistusverojen määräämistä; verovapauden myöntämisen viivästyttämistä tai epäämistä; verovähennysten kieltämistä maksuilta, jotka on suoritettu organisaatioille, jotka on vapautettu veronmaksusta asetuksen 501(c)(3) nojalla; tai mitä tahansa muuta toimenpidettä, joka estää tai kieltää verovähennykset, vapautukset, hyvitykset tai edut.

Osa 3. Ennaltaehkäisevän hoidon velvoitteeseen liittyvä omantunnonsuoja

Valtiovarainministerin, työministerin ja terveysministerin on harkittava uusien määräysten antamista sovellettavan lain puitteissa, jotta voidaan huomioida omaantuntoon perustuvat vastalauseet, jotka liittyvät ennaltaehkäisevän hoidon velvoitteeseen, jotka on määrätty asetuksen 300gg-13 §:n nojalla.

Osa 4. Uskonnollisen vapauden opas

Kaikkien virastojen ohjaamiseksi asiaankuuluvan liittovaltion lain noudattamiseen, oikeusministerin tulee tarvittaessa antaa ohjeet liittovaltion laissa määritellyn uskonnonvapauden suojan tulkitsemiseksi.

Antamallaan asetuksella Trump käynnisti prosessin, joka on peruuttanut tai korjannut useita presidentti Obaman antamia määräyksiä, joilla kristittyjen puhe- ja omantunnonoikeuksia oli systemaattisesti kavennettu kahdeksan vuoden ajan. Tämä oli ajanut tuhannet kristilliset seurakunnat, koulut ja järjestöt kalliisiin oikeustaisteluihin Obaman hallintoa vastaan sen pakottaessa toimiluvan peruuttamisen tai verovapauden poistamisen uhalla kristilliset tahot luopumaan Raamattuun perustuvasta opetuksestaan liittyen esim. avioliittoon, homoseksuaalisuuteen ja aborttiin.

Ns. ObamaCare ja siihen sisältyvä ennaltaehkäisevän hoidon velvoite pakotti tuhannet kristilliseltä pohjalta terveydenhuolto- ja sairaalapalveluita tarjoavat organisaatiot suorittamaan abortteja, mikä johti siihen, että monet järjestöt joutuivat supistamaan tai lopettamaan toimintansa. Noin vuosi Trumpin asetuksen voimaantulon jälkeen Family Research Councilin tekemä tutkimus osoitti, että lähes 14 miljoonaa, pääasiassa vähävaraista kansalaista oli palautunut kristillisen terveydenhuollon piiriin. Huomattava osa Yhdysvaltojen kristillispohjaisesta terveydenhuollosta on katolisten sairaaloiden ja klinikoiden käsissä.

Jo helmikuussa 2017 Trump ilmoitti peruuttavansa Obaman liittovaltion rahoitusta saaville kouluille ja järjestöille määräämän transgender-ohjelman, joka oli otettu hyvin ristiriitaisesti mutta pakon edessä vastaan niin oppilaiden vanhempien keskuudessa kuin mm. Amerikan partiojärjestössä.

Trumpin antaman asetuksen nojalla Yhdysvaltojen maatalousministeriö julkaisi marraskuussa 2017 ohjeen, kuinka uskonnon- ja sananvapautta tulee noudattaa maatalouden toimialalla. Ohjeen taustalla oli laajalti uutisoitu tapaus, jossa ministeriön virkamiehet olivat uhanneet sulkea michiganilaisen yrittäjän omistaman lihanpakkaamon, koska tämä oli pitänyt yrityksen taukotilassa esillä perinteistä avioliittoa tukevia esitteitä.

Trump on toiminut systemaattisesti myös uskonnonvapauden ja uskonsa tähden vangittujen puolustajana, mistä esimerkkinä Turkissa lähetystyötä tehneen pastori Andrew Brunsonin vapautus 2018 presidentti Erdoganiin kohdistuneen painostuksen seurauksena. Vuonna 2019 Trump esitteli YK:ssa aloitteen uskonnonvapauden edistämiseksi ja allekirjoitti presidentillisen asetuksen sananvapauden suojelemiseksi yliopistokampuksilla.

Terveys- ja sosiaaliministeriöön perustettiin alkuvuodesta 2019 omantunnon ja uskonnonvapausasioita käsittelevä osasto, joka ohjaa viraston pyrkimyksiä suojella uskonnonvapautta ja uskovia ihmisiä terveydenhuollon alalla.

Amerikkalaiset kristityt arvostavat myös presidentti Trumpin tekemiä tuomarinimityksiä. Helmikuun alkuun 2020 mennessä Trump oli nimittänyt yhteensä 187 artikla III:n mukaisia tuomareita liittovaltion eri tuomioistuimiin. Amerikkalainen oikeusjärjestelmä jättää tuomareille laajat tulkintamahdollisuudet, joten nyt tehdyillä konservatiivituomarien nimityksillä on vaikutusta amerikkalaiseen yhteiskuntaan vuosikymmenten ajan, mikä näkyy erityisesti korkeimman oikeuden päätöksissä, joissa linjataan perustuslain tulkintaa.

Em. uskonnon- ja sananvapaustoimenpiteiden lisäksi Trumpin Israel-päätökset, kuten Jerusalemin tunnustaminen Israelin jakamattomaksi pääkaupungiksi ja Golanin tunnustaminen osaksi Israelin suvereniteettiä,  ovat vahvistaneet hänen suosiotaan etenkin evankeelisten kristittyjen joukossa, samoin toimet antisemitismin ja antisionismin kitkemiseksi liittovaltion virastoista ja yliopistoista. Israelin ystävillä on edelleen hyvässä muistissa sekä Obaman tekemä Iran-diili että hänen presidenttikautensa viimeisen kuukauden aikana tapahtunut veto-oikeuden käyttämättä jättäminen YK:n turvallisuusneuvostossa, mikä johti Israelin siirtokunta-asutukset tuomitsevaan päätöslauselmaan. Jo presidentiksi valittu Donald Trump, joka oli pyytänyt Obamalta veton käyttöä, twiittasi välittömästi äänestyksen jälkeen että ”mitä tulee YK:hon, asiat tulevat muuttumaan 20. tammikuuta”.

Suuri osa USA:n presidenttejä arvioivista suomalaisista kristityistä muodostaa käsityksensä pääasiallisesti liberaalin ja antikristillisen valtamedian esittämien uutisten kautta, ja silloin kuva on hyvin vääristynyt.

Kun arvioimme oman maamme tämän hetkisen hallituksen ja eri viranomaisten toimintaa esim. uskonnon- ja sananvapauskysymyksissä, ne näyttävät olevan hyvin yhdensuuntaisia Obaman politiikan kanssa, jota demokraattipuolue ja kaikki sen presidenttiehdokkaat ajavat. Ja aivan kuten USA:ssakin, mekin tarvitsemme sellaisia päättäjiä, jotka uskaltavat ja kykenevät purkamaan kristityille ja kristillisille yhteisöille vahingollisia säädöksiä ja laintulkintoja, ja valitsemaan korkeisiin virkoihin henkilöitä, joiden arvopohja tukee kristillistä maailmankuvaa.

Jos minulta kysyttäisiin, minkälaista amerikkalaista poliitikkoa arvostan, vastaus olisi hyvin selvä: sellaista, joka puolustaa raamatullista elämäntapaa ja kristittyjen oikeuksia. Ja että poliitikon teot ovat aina tärkeämmät kuin sanat.

Toivoisin, että sinäkin ajattelisit samoin, koska muutoin tulemme näkemään Suomessa ennennäkemättömän antikristillisen politiikan vakiintumisen, mikä ei lupaa hyvää Raamattuun uskoville kansalaisille.