Vasemmistoliiton Jussi Saramo lupaa mitoittaa, rakastaa elvyttää – ja vihaa one-linereita

 
Jussi Saramo

Jussi Saramo haluaa Suomen kunnat hiilineutraaleiksi vuoteen 2030 mennessä.

– Eduskunnassa ongelma on se, että keskustellaan soinimaisilla one-linereilla. Niissä sanotaan kaksi lausetta, jotka kuulostavat täysin päinvastaisilta, ja molemmat pitävät paikkansa, sanoo vasemmistoliiton puheenjohtaja Jussi Saramo.

”Toisella se on takana, toisella edessä!” sutkautti perussuomalaisten puheenjohtaja Timo Soini vasemmistoliiton puheenjohtaja Paavo Arhinmäelle eduskuntavaalitentissä vuonna 2015. Soini tarkoitti ministerikokemusta. Arhinmäen luotsaama vasemmistoliitto oli hävinnyt vaalit, syrjäytetty hallituksesta, ja tilalle nousivat Soini ja perussuomalaiset.

Vuonna 2021 tilanne on toinen. Vasemmistoliitto on hallituksessa, puoluetta johtaa Li Anderssonin tuuraajana Jussi Saramo ja perussuomalaiset painavat päälle oppositiosta Jussi Halla-ahon kipparoimana.

Treen srk, neliöb 3.-16.4, MJa

Nyt on Saramon vuoro vastailla vaalitenteissä, mutta sutkautuksista hän ei innostu.

– Olen ollut huolissani tavasta, jolla vastakkainasettelu lisääntyy. Demokratiaan kuuluu se, että asioita vastakkainasetellaan – ja ihmiset voivat valita, millaista linjaa he kannattavat, määritteli vasemmistoliiton puheenjohtaja Saramo Radio Dein puoluejohtajatentissä tänään sunnuntaina.

Populistioikeiston vastakkainasettelusta, kepeästi heitetyistä henkilöön menevistä sanoista, hän haluaa sanoutua irti.

– On enemmän ja enemmän ihmisten välistä vastakkainasettelua ja vihanlietsontaa.

Vasemmistoliiton puheenjohtaja lupaa kouluille kuraattorimitoituksen

Jussi Saramon mukaan one-linerit häivyttävät faktoja. Mutta mikä vielä pahempaa, ne syrjäyttävät keskustelun tärkeistä asioista.

Eli keskustelun mistä?

– Siitä, että eriarvoisuus on kasvanut. Se on fakta, joka näkyy todella monella mittarilla.

Datanomi Saramon mukaan tilastoilla vääristellään yhteiskunnan rakenteisiin piiloutunutta kasvavaa eriarvoistumista.

– Nuoriso juo vähemmän alkoholia, polttaa vähemmän tupakkaa ja kiusaa vähemmän. Keskiarvot näyttävät todella hyvältä, mutta samaan aikaan niillä, joilla menee huonosti, menee todella huonosti – huonommin kuin koskaan.

– Meidän koulut ovat yhä maailman parhaimpia, mutta meidänkään koululaitos ei yksin pysty poistamaan sitä eriarvoisuutta, joka ei synny koulussa vaan muualla yhteiskunnassa.

”Eriarvoisuus on kasvanut. Se on fakta, joka näkyy todella monella mittarilla.”

Kouluissakin on silti korjattavaa. Saramo korostaa, että kiusaamiseen pitää saada nollatoleranssi.

– Kun puhutaan kiusaamisesta ja väkivallasta, niin on ollut paljon keskustelua vain kaikkein vakavimmista tapauksista. Kuitenkin meidän yhteiskunnassa siihen kaikkein pienimpäänkin kiusaamiseen pitää puuttua välittömästi. Heti kun havaitaan ongelmia, niihin pitää puuttua.

Vasemmistoliitto puuttuisi ongelmiin lisäämällä lastensuojelun ja poliisin yhteistyötä ja lisäämällä kouluihin koulupsykologien ja kuraattorien määrää.

– Niihin tulee mitoitus.

Hoitajapulakeskustelu on osoittanut, että hoitajamitoitus on helpompi säätää kuin toteuttaa, jos koulutettuja hoitajia ei ole riittävästi tai palkkaus ja työehdot eivät houkuttele alalle. Saramo myöntää, että esimerkiksi koulupsykologipulaa ei noin vain ratkota hallinnollisilla päätöksillä, mutta rahalla on korjaava voima.

Rahansiirroilla pienten puolelle

Vasemmistoliiton kuntavaalislogan on Pienten puolella. Saramon mukaan tämä tarkoittaa rahallista panostusta pieniin.

– Olemme jo hallituksessa panostaneet varhaiskasvatukseen, peruskouluun me panostamme yli 300 miljoonaa hallituskauden aikana ja sitten toiselle asteelle tulevan oppivelvollisuuden summaksi on laskettu 129 miljoonaa.

Erityisesti kokoomus on ollut huolissaan korona-ajan rahanjaosta. Pandemiaelvytys kasvatti Suomessa julkisen velan suhdetta bruttokansantuotteeseen noin 60 prosentista 69 prosenttiin. Valtiovarainministeriö laskee velkasuhteen kasvavan 75 prosenttiin vuoteen 2025 mennessä.

– Kokoomus on nostanut kakunleipomisretoriikkaa. Ensin joku porukka leipoo kakun, ja sitten kaikki syövät sen. Kansantaloustieteilijät olisivat aika vahvasti eri mieltä tämän logiikan kanssa, vasemmistoliiton puheenjohtaja puolustautuu.

”Yhteiskunnassa on kyse siitä, kuinka moni kakkua leipoo ja millaisilla jauhoilla.”

Jos porvaripuolueen leipomisvertaukset kuulostavat vasemmistojohtajan korvaan höttöisiltä, ei Saramo silti itsekään kakkumetaforia käyttämättä jätä.

– Yhteiskunnassa on kyse siitä, kuinka moni kakkua leipoo ja millaisilla jauhoilla. Kun me saamme kaikki leipomaan sitä kakkua, niin meillä on enemmän sitä kakkua syötäväksi.

– Yhteiskunnan pitää varautua. Kun vaurastuminen tehdään niin, että jaetaan kaikille, niin taloushistoriakin osoittaa, että silloin vaurastuminen on nopeampaa. Jos meillä on iso eriarvoisuus, niin silloin vaurastuminenkin on hitaampaa.

Saramo on laskenut Suomen velkaantuvan pandemia-aikana vähemmän kuin monet euroalueen verrokkimaat. Vertailumaita kunnianhimoisemman tavoitteen vasemmistoliitto haluaa kuntavaaliohjelmassaan asettaa kuntien ilmastopäästöille. Puolueen tavoitteena on saada Suomen kaikki kunnat hiilineutraaleiksi vuoteen 2030 mennessä. Tavoite on kunnianhimoisempi kuin Ruotsilla tai EU:lla.

– Pidän sitä fiksuna tulevaisuuspolitiikkana sen takia, että kun julkinen sektori ohjaa meidän rakennettamme kestävään suuntaan, niin pääsemme edelläkävijöiden joukkoon yrityselämän puolella. Silloin joudutaan ottamaan – tai saadaan ottaa – ensimmäisten joukossa käyttöön sellaisia toimintamalleja, jotka ovat tulevaisuutta. Jos sijoitamme sellaiseen teknologiaan, joka on poistumassa, emme pärjää kansainvälisillä markkinoilla.

Mutta vielä niihin one-linereihin. Kuka vielä muistaa, kuinka Timo Soini mainosti perussuomalaisten saavutuksia hallituksessa syksyllä 2015? Se taisi mennä jotakuinkin näin:

”EU-jäsenmaksu pienenee 75 miljoonalla eurolla, tosin huonon taloutemme vuoksi, mutta silti.”

Radio Dei lähettää tänään kuullun Jussi Saramon kuntavaalihaastattelun uusintana keskiviikkona 3.3. kello 22.03. Sunnuntaina 7.3. klo 20.03 Radio Dein puoluejohtajatentissä kristillisdemokraattien Sari Essayah.

Kaikki puoluejohtajatentit kuultavissa lähetysten jälkeen sivulla radiodei.fi/kuntavaalitentti.