Petteri Orpo: ”Meillä on vahva konservatiivinen eetos”

 
Petteri Orpo

– Kokoomus on sekä konservatiivinen että liberaali puolue, sanoo puheenjohtaja Petteri Orpo. Kuva: Stas Voronin.

Kokoomuksen puheenjohtaja Petteri Orpon mukaan hänen puolueensa on samaan aikaan liberaali ja konservatiivinen. Radio Dein puoluejohtajatentissä Orpo selvitti, miten temppu on mahdollinen sekä nimesi suosikkidemarinsa.

Politiikan piirissä ja välillä jopa kirkollisissa keskusteluissa on aika ajoin kinattu siitä, onko aikanaan koti-uskonto-isänmaa -iskulausetta kantanut puolue, Kansallinen Kokoomus, tätä nykyä puolueena perimmäisiltä arvoiltaan liberaali vai konservatiivinen. Radio Dein puoluejohtajatentissä eilen sunnuntaina puheenjohtaja Petteri Orpo sanoi puolueen olevan molempia.

Miten on mahdollista olla samaan aikaan liberaali ja konservatiivi?

Treen srk, neliöb 3.-16.4, MJa

– Se lähtee siitä, että Kokoomus uskoo hyvin vahvasti yksilön vapauteen ja yksilön vastuuseen. Perustamme kaiken länsimaiseen vapaaseen ja tasa-arvoiseen demokratiaan ja oikeusvaltioon. Länsimaisen demokratian liberaalit arvot ovat meidän perustalla, selvitti Orpo sunnuntai-iltana Radio Deissä.

”Konservatismia ei ole se, että sanotaan ´rajat kiinni´ tai ´kansainvälinen toiminta on pahasta´.”

– Samaan aikaan meillä on vahva konservatiivinen eetos, joka lähtee vakaasta yhteiskunnasta, jossa on vahvat instituutiot, joihin luotetaan, kuten oikeuslaitos, poliisi ja puolustusvoimat. Vakaa yhteiskunta tuo vapaille ihmisille tilan toimia. Konservatismi on minulle monella tavalla juuri tätä ja merkitsee paljon hyviä asioita.

Haastattelussa Orpo teki pesäaroa perussuomalaisten määritelmään konservatiivisista arvoista.

– Minusta konservatismia ei ole se, että sanotaan ”rajat kiinni” tai että ”kansainvälinen toiminta on pahasta”. Näistä olen vahvasti eri mieltä.

Suomessa puhuttiin takavuosina paljon siitä, kuinka poliittisen kentän jako oikeistoon ja vasemmistoon on vanhentunut. Orpon mukaan nämä puheet ovat osoittautuneet löperöiksi.

­– Meillä on vasemmistohallitus, joka tekee vasemmistolaista politiikkaa. Sen vastavoimana on silloin oikeistolainen politiikka, jossa Kokoomus maltillisena oikeistopuolueena on vaihtoehto.

”Loputtoman velanoton” malli ei löydykään Ruotsista

Vasemmistolainen politiikka näkyy Kokoomuksen puheenjohtajan mukaan ”loputtomana velanottona” vailla huolta huomisesta.

– Maalaisjärki sanoo, ettei velkaa voi loputtomasti ottaa. Joku sen maksaa joskus. Jos me haluamme – niin kuin me haluamme – huolehtia Suomen itsenäisyydestä ja hyvinvoinnista, niin silloin meidän pitää pitää huolta siitä, että meidän talous on kunnossa.

Orpo kertoo huomanneensa hallituspuolueiden puolustavan Suomen velanottoa erityisesti Ruotsin esimerkillä, jolla länsinaapuri on elvyttänyt taloutensa vahvaan iskuun velkarahalla.

– Hallituspuolueet kovin mielellään vertaavat meitä Ruotsiin – että Ruotsinkin elvyttää. He jättävät kertomatta sen, että kaikkien ennusteiden mukaan Ruotsin talous kääntyy voimakkaaseen kasvuun jo tänä vuonna ja velkaantuminen taittuu.

Koronapandemia kasvatti Suomessa julkisen velan suhdetta bruttokansantuotteeseen noin 60 prosentista 69 prosenttiin ja valtiovarainministeriö ennakoi velkasuhteen kasvavan vielä 75 prosenttiin vuonna 2025. Ruotsissa ennustetaan maan velkasuhteen nousevan tänä vuonna yli 40 prosenttiin, mutta palaavan 37 prosenttiin jo vuonna 2023.

– Meidän kaikki [velka]käyrät näyttävät kohti koillista. Velkaantuminen jatkuu kovana vielä tulevat vuodet, työllisyysaste ei lähde nousuun ja kun vielä Suomessa väestö ikääntyy nopeampaa tahtia kuin monissa muissa maissa, niin meidän tilanne on tosi vakava.

Kokoomusjohtaja löysi suosikkidemarinsa

Orpon mukaan ainoa kestävä tapa säilyttää hyvinvointi on, että mahdollisimman moni suomalainen on töissä.

– Jos meidän työllisyysaste olisi sama kuin Ruotsissa, niin meidän ei tarvitsisi ottaa velkaa, pystyisimme panostamaan vanhusten palveluihin tai kouluun ihan eri tavalla, kun nyt joudutaan jakamaan niukkuutta.

Kokoomuksen puheenjohtajan mukaan riittävän moni suomalainen saadaan töihin ainoastaan rakenteita korjaamalla. Erityisesti maa kuulemma kaipaa sosiaaliturvajärjestelmän uudistamista ja yrittämisen verotuksen keventämistä.

”Ihmisen ei kaikissa tilanteissa kannata ottaa työtä vastaan. Se johtaa siihen, että jäädään mieluummin kotiin. Minä en moiti sitä ihmistä, joka tekee sen ratkaisun. Moitin meidän järjestelmää.”

— Työn tekeminen ei ole aina Suomessa kannattavaa. Meillä on sosiaaliturvan ja verotuksen kokonaisvaikutus sellainen, että ihmisen ei kaikissa tilanteissa kannata ottaa työtä vastaan. Se johtaa siihen, että jäädään mieluummin kotiin. Minä en moiti sitä ihmistä, joka tekee sen ratkaisun. Moitin meidän järjestelmää.

Hallituksen ministerien tavoin Petteri Orpokin tähyää Ruotsiin – tosin eri kuvakulmasta.

– Ruotsissa ja Saksassa työmarkkinat uudistettiin kymmeniä vuosia sitten. Saksassa sen teki sosialidemokraattinen liittokansleri Gerhard Schröder, Ruotsissa uudistuksen vei läpi pääministeri [Göran] Persson, sosialidemokraatti hänkin.

– Niiden, jotka eivät Suomessa suostu tunnustamaan jäykkien työmarkkinoiden vaikutusta talouskasvuun, kannattaa aidosti katsoa näitä esimerkkejä.

Orpo väittää hallituksen rahoittaneen kuntia tietoisesti liian avokätisesti

Radio Dein puheenjohtajatentissä leppoisana miehenä tunnettu Orpo otti kierroksia hallituksen kunnille suuntaamista koronatuista. Vuoden 2020 tilinpäätösarvioiden valossa kuntatalous vahvistui ennätysheikolta tasolta poikkeuksellisen hyviin lukemiin. Kuntien ja kuntayhtymien yhteenlaskettu tulos oli Kuntaliiton laskelmien mukaan 1,7 miljardia euroa ylijäämäinen.

”Ei voi välttyä siltä ajatukselta, että hallitus on tehnyt tämän ylikompensoinnin tietoisesti, koska me käymme tässä maassa kahden kuukauden päästä kuntavaalit.”

– Erittäin huonoa politiikkaa hallitukselta on ollut se, että he ovat ylikompensoineet kunnille koronan aiheuttamia kuluja ja veromenetyksiä. Monessa kunnassa huokaistiin helpotuksesta, ja pistettiin välttämättömät uudistukset syrjään – se on petollista. Ajatellaan, että asiat ovat hyvin, mutta eurosumun – eli hallituksen rahanjaon – takana on erittäin huonossa kunnossa oleva kuntatalous.

Orpo esitti Radio Deissä väitteen, että hallitus on tukenut kuntia tietoisesti ylijäämäisesti, enemmän kuin mitä korona niitä kuritti.

– Ei voi välttyä siltä ajatukselta, että hallitus on tehnyt tämän ylikompensoinnin tietoisesti, koska me käymme tässä maassa kahden kuukauden päästä kuntavaalit. Tämä on kaikkien aikojen kallein kuntavaalibudjetti, minkä hallitus on tehnyt.

Suomessa kunnat vastaavat useimmista suomalaisten jokapäiväisistä arjen palveluista.

– Jos on huolissaan vanhusten palveluista, kouluista, nuorten syrjäytymisestä ja harrastusmahdollisuuksista, niin se on kunta, joka niistä vastaa. Kun kuntatalouden kunto on heikko, niin silloin niitä asioita pitäisi pistää kuntoon eikä velkarahalla antaa kuvaa, että asiat ovat paremmin.

Radio Dei lähettää tänään kuullun Petteri Orpon kuntavaalihaastattelun uusintana keskiviikkona 24.2. kello 22.03. Kaikki puoluejohtajatentit kuultavissa lähetysten jälkeen sivulla radiodei.fi/kuntavaalitentti.