Tutkimus: Maallistuminen jatkuu Ruotsissa

 

Pyhän Klaaran kirkossa Tukholmassa jumalanpalvelusten kävijämäärää on onnistuttu lisäämään muun muassa etsivän työn avulla. Kuva: Wikimedia Commons

Vain viidenneksellä ruotsalaisista on vahva side kirkkoon tai muuhun uskonnolliseen yhteisöön. Muiden uskontokuntien kuin Ruotsin kirkon jäsenten määrä on jo merkittävä: 340 000 ruotsalaisella on vahva sidos johonkin muuhun uskonnolliseen ryhmään.

Emeritusprofessori Anders Bäckströmin mukaan tutkimus havainnollistaa sekä pitkään jatkunutta maallistumiskehitystä että kasvavaa kiinnostusta yrittää ymmärtää, mitä uskonto on.

Ruotsissa enää noin 19 prosentilla väestöstä on vahva tai hyvin vahva side Ruotsin kirkkoon tai muuhun uskonnolliseen tai siihen rinnastettavaan yhteisöön, toteaa Ruotsin valtion teettämä kyselytutkimus.

Tutkimus tehtiin Uppsalan yliopistossa, ja sen tavoitteena oli kartoittaa maan uskonnollista kenttää.

Sansa syyskeräys artikkelin alle

– Tarkoituksena oli koota tiedot kirkoista ja uskonnollisista yhteisöistä Ruotsissa sekä siitä, mitä ne tekevät, sanoo raportin tilannut siviili- ja asuntoministeri Stefan Attefall.

Neljässä kuukaudessa koottu raportti kertoo, että 700 000 ruotsalaisella on luja suhde Ruotsin kirkkoon. Sen sijaan yli 340 000 ruotsalaisella on vahva sidos johonkin muuhun uskontokuntaan.

Tutkimusta tekemässä olleen emeritusprofessori Anders Bäckströmin mukaan tutkimus havainnollistaa sekä pitkään jatkunutta maallistumiskehitystä että kasvavaa kiinnostusta yrittää ymmärtää, mitä uskonto on.

Asiasta uutisoi Kyrkans Tidning.

 

Kuvateksti muutettu ma 1.9. klo 11.58: Pyhän Klaaran kirkon jumalanpalvelukset ovat suosittuja.