Tutkimus: Amerikkalaisten maallistumisen voi selittää pääasiassa liberaalien kirkkojen jäsenkadolla

Kuva: Unsplash

Mutta kuinka hyvin konservatiiviset kirkot vastustavat maallistumista?

Viime vuosina sosiologian tutkijat ovat väitelleet paljon siitä, mistä maallistuminen johtuu ja kuinka paljon se koskee myös länsimaiden uskonnollisinta kansakuntaa eli Yhdysvaltoja.

Harvardin ja Indianan yliopistojen tutkijoiden marraskuussa julkaiseman tutkimuksen mukaan ilmiötä parhaiten selittävä tekijä on liberaalien, niin sanottujen valtavirran protestanttisten kirkkojen jäsenkato.

Tutkimus sai odottamatonta julkisuutta, kun Focus on the Family -järjestön Glenn T. Stanton käsitteli sitä The Federalist -verkkolehden artikkelissa. Teksti lähti sosiaalisessa mediassa laajaan kiertoon. Tuore tutkimus on vastaus vuonna 2016 julkaistuun toiseen tutkimukseen, joka osoittaa, että amerikkalaisten maallistuminen noudattaa useita samanlaisia kehityskulkuja kuin joidenkin muiden vertailukelpoisten länsimaiden maallistuminen.

Vuoden 2016 artikkelin kirjoittajien mukaan tästä syystä Yhdysvaltoja ei enää tulisi pitää poikkeuksena niin kutsutulle sekularisaatioteesille. Teesin mukaan esimerkiksi tieteen, teknologian ja modernin ajattelun edistyessä yhteiskunnat väistämättä maallistuvat.

”Kansankirkot” vapaassa pudotuksessa

Marraskuinen artikkeli kuitenkin haastaa tämän sekularisaatioteesin uusien edustajien johtopäätökset. Sen kirjoittajat tarkastelevat laajojen kyselyjen tuloksia vuosikymmenten mittaan ja osoittavat, että Yhdysvaltojen maallistuminen noudattaa vain osaksi samanlaisia linjoja kuin vaikkapa Kanadan tai Iso-Britannian maallistuminen on noudattanut.

Sekularisaatio on tapahtunut näet etupäässä nimenomaan juuri liberaalien valtavirran kirkkojen sekä roomalaiskatolisen kirkon parissa eli niiden kirkkojen parissa, joiden sisarkirkoissa Euroopassakin maallistuminen etenee: aiemmin vain löyhästi kirkkoihinsa sitoutuneiden ihmisten jälkeläiset ovat viimeisimmissä kyselytutkimuksissa ilmoittaneet olevansa uskonnottomia.

Evankelikaalit ovat vahvoilla, mutta ehkä vain paperilla

Evankelikaalisiin kirkkoihin ja joihinkin herätyskristillisiin uskomuksiin sitoutuneiden ihmisten määrä Yhdysvalloissa on kuitenkin joko pysynyt pitkään samana, laskenut verrattain vähän tai jopa kasvanut. Esimerkiksi Raamattua on pitänyt ”kirjaimellisena Jumalan sanana” vuodesta 1989 vuoteen 2015 asti koko ajan reilun 30 prosentin suuruinen osuus amerikkalaisista.

Samaan aikaan Raamattua tarukirjana pitävien osuus on kasvanut vakaasti noin viidestätoista kahteenkymmeneen prosenttiin, ja Raamattua ”inspiroituna, mutta ei kirjaimellisena Jumalan sanana” pitävien osuus on laskenut tasaisesti reilusta 50 prosentista noin 45 prosenttiin. Kirkossakäynnin osalta on havaittavissa laskua, joskin ahkerimmat kirkossakävijät ovat edelleen yhtä ahkeria. Tutkijat joka tapauksessa painottavat, että ellei evankelikaaleja erotella aineistossa, syntyy epätarkempi kuva maallistuvasta väestönosasta.

Toisaalta reaktioita tuoreimpaankin tutkimukseen on toppuuteltu. Notre Damen yliopiston sosiologian professorin Christian Smithin mukaan esimerkiksi ihmisten rukousaktiivisuuden ja kirkossakäynnin mittaamiseen tulee suhtautua varauksella, sillä ihmiset tarkoittavat rukouksella hyvin eri asioita ja tuppaavat liioittelemaan kirkossakäyntiään. Kumpikaan tutkimuksista ei sen sijaan mittaa tarkemmin konservatiivisten kristittyjen ”sisäistä sekularisaatiota”, mikä olisi Smithistä kaikkein polttavin kysymys.

”’Evankelikaalisuus’ saattaa voida hyvin numeroiden valossa, mutta se voi olla maallistumiseen mukautumisen vuoksi sisäisesti dramaattisen rappeutunutta”, Smith kertoo The American Conservative -lehden bloggaajalle. Tuoreimpien tutkimusten mukaan (joista Uusi Tie raportoi joulukuussa) näin näyttää olevan. Alle puolet ”evankelikaaleiksi” ilmoittautuvista uskoo kuten herätyskristityn voisi odottaa uskovan.