Sosionomi, perheterapeutti Saila Liukkonen: ”Lapset ovat viisaita ja kasvattavat kasvattajiaan”

 

Perhetyö ja lastenkodin arvoista nousevan perustehtävän korostaminen ja työn jatkuva kehittäminen ovat Saila Liukkosen erikoisosaamista. Kuva Parikanniemen arkisto.

Lastensuojelun Keskusliitto on myöntänyt Saila Liukkoselle pronssisen mitalin hänen ansioistaan lastensuojelun hyväksi. Yli 30 vuotta Parikanniemen lastenkodissa työskennelleelle Liukkoselle usko antaa toivon näkökulman jokaiseen päivään.

Millainen on ensimmäinen muistosi Parikanniemestä?

Kävin koulutusryhmäni kanssa tutustumassa Parikanniemen lastenkotiin tammikuussa 1989. Henkka Ohlis, silloinen johtaja, kertoi meille parin tunnin ajan lastenkodin työstä. Kun lähdimme ajamaan linja-autolla takaisin kouluun, sanoin koulukavereilleni, että tämä lastenkoti on tuleva työpaikkani. Jotenkin vain tiesin sen. Seuraavalla viikolla soitin Henkalle ja kysyin töitä. Sovin tapaamisen ja Henkka sanoi, että yhteydenottoni oli juuri sopivana päivänä, koska lähipäivinä päätettiin erään äitiysloman sijaisuuden sijaistajasta.

Mikä työssäsi on parasta?

Parasta ovat lapset ja heihin tutustuminen. Kun heitä oppii tuntemaan, ymmärtää miksi he ovat juuri sellaisia kuin ovat. Lapset ovat viisaita ja kasvattavat kasvattajiaan. Kun jaksaa odottaa ja on aidosti kiinnostunut heistä, pääsee jonain päivänä lapsen kuoren sisään. Jokainen päivä on erilainen. Kasvattaminen ei ole ”rakettitiedettä.” Lapset osaavat usein itse kertoa, miten heitä kannattaa lähestyä erilaisissa tilanteissa. Kun vain muistaa kysyä!

IK-opisto neliöb. 15.-28.7.

Kun jaksaa odottaa ja on aidosti kiinnostunut heistä, pääsee jonain päivänä lapsen kuoren sisään.

Kerro jotain itsestäsi

Olen hyvin herkkä ihminen. Vaistoan ympärilläni ihmisten tunnetiloja ja toimin spontaanisti sen mukaan. Vien usein kuitenkin niitä asioita Taivaan Isälle, koska silloin ne poistuvat omasta mielestä. Uskon, että siitä syystä minulla on monissa asioissa ”unohtamisen armolahja” .

Kuka on tehnyt sinuun suuren vaikutuksen ?

Edesmennyt isäni Jorma Juutilainen ja hänen vaimonsa Marketta Juutilainen. Isä näytti eläessään esimerkin muiden ihmisten kohtaamisesta, ja Marketta on viisain ja ymmärtäväisin nainen, jonka tunnen. Puolisoni Jari (tänä vuonna 40 vuotta yhdessä) on paras ihminen kulkemaan rinnallani, loistava keskustelija. Iloitsen rakkaista lapsistani Teemusta ja Tiiasta. He ovat omilla aivoillaan ajattelevia nuoria aikuisia.

Sinulle on myönnetty tunnustus hienosta työstäsi. Miltä tuntui kuulla huomionosoituksesta?

On hienoa, että huomioidaan pitkä ura lastensuojelussa. Ajattelen, että olen tehnyt parhaani tähän saakka. Minulle on ollut aina vaikeaa ottaa vastaan työstä kiitosta. Riittämättömyyden tunne on alallamme usein päällimmäinen tunne, näin uskon. Itse annan kaikesta kiitoksen Taivaan Isälle. Osittain varmastikin kristillisen kasvatuksen tulosta.

Mitä kristillinen usko, toivo ja rakkaus merkitsevät sinulle?

Koko elämää. Usko on henkilökohtainen elävä suhde Jumalaan, mikä tuo rauhan ja levon ja vapauttaa omasta yrittämisestä. Toivon näkymä on myönteistä ajattelua, mikä antaa voimia jokaiseen päivään, vaikka miten kurjalta hetkittäin tuntuisi. Rakkautta ei ihmisessä itsessään useinkaan paljon ole. Jumala on Rakkaus, ja tietoisuus siitä avaa omankin sydämen sekä vastaanottamaan että antamaan rakkautta eteenpäin. Hyvä kiertämään.

 

Artikkeli on julkaistu Parikanniemen Kontti -lehdessä toukokuussa 2024.