Kirjoittanut
Kristittyjen ekumeenisen rukousviikon vietto lähestyy. Rukousviikko on yksi maailman laajimmalle levinnyt hengellinen liike. Tänä vuonna sitä vietetään 18.-25. tammikuuta eri puolilla maailmaa.
Suomessa ekumeenisen rukousviikon avajaisiksi kirkoissa luetaan tasavallan presidentti Tarja Halosen allekirjoittama vuoden 2012 rukouspäiväjulistus. Julistus nostaa erityisesti esille Raamatun ja sen merkityksen kristillisen uskon lisäksi kielelle, kulttuurille ja demokratialle.
Rukouspäivän julistuksessa todetaan, että Raamattu tekee kielen ja kulttuurin näkyväksi.
”Raamatun saaminen kaikkien lukutaitoisten ulottuville vaikutti ratkaisevalla tavalla kulttuurimme kehitykseen. Omakielisestä Raamatusta tuli Suomen kansan sivistyksen ja hengellisyyden kulmakivi”, julistuksessa todetaan.
Julistus nostaa esille myös sen, että Raamatusta nousevat suomalaisen ja eurooppalaisen elämäntavan arvot ja asenteet.
”Sieltä löydetään käsitys hyvästä ja pahasta, oikeasta ja väärästä, totuudesta ja harhasta. Raamatun kertomukset ja kieli ovat jatkuvasti innoittaneet niin muusikoita kuin kuva- ja sanataiteilijoitakin.”
Rukousviikkoa on vietetty jo yli sadan vuoden ajan. Suomessa viikko on järjestetty säännöllisesti 1960-luvulta alkaen. Presidentti Tarja Halonen on omasta toivomuksestaan allekirjoittanut rukouspäiväjulistuksen vuodesta 2004 lähtien.
Suomessa on 1500-luvulta lähtien vietetty vuosittain valtion määräämiä rukouspäiviä. Perustuslain uudistamisen ja uuden uskonnonvapauslain voimaantulon seurauksena kirkot ovat päättäneet rukouspäivistä vuodesta 2004 lähtien.
Vuonna 2008 rukouspäivien määräksi vakiintui kaksi. Niiden ajankohdat ovat joka vuosi samat, 18. tammikuuta Kristittyjen ykseyden rukouspäivä sekä 24. lokakuuta Rauhan, ihmisoikeuksien ja kansainvälisen vastuun rukouspäivä, joka on samalla YK:n päivä.
