Riparille rahan ja naimaluvan perässä?

Oppiiko rippikoulussa oikeasti jotain hyödyllistä vai pitäisikö vain haaveilla tai pelailla puhelimella? Näihin kysymyksiin vastaa Tampereen Luther-Talon Pastori Lasse Räty.

Mikä on rippikoulun perimmäinen tarkoitus?

Rippikoulun perimmäinen tarkoitus liittyy vahvasti Jeesuksen antamaan käskyyn: kun kastetaan kolmiyhteisen Jumalan nimeen Hänen opetuslapsekseen, samalla sitoudutaan opettamaan kastettua. Rippikoulu on kaste-opetusta siitä, kuka Jumala on ja mitä hän on tehnyt sinun puolestasi. Edelleen yli neljä viidestä nuoresta osallistuu rippikouluun ja kokemus on tavallisesti myönteinen. Jotkut saattavat ajatella, että nykyään riparilainen lähtee leirille ainoastaan rahan tai naimaluvan takia. Se, minkä takia riparin käyminen kiinnostaa, liittyy selkeästi yhteisöllisyyteen ja perinteeseen.

Riparin käymisessä selkeästi kiinnostaa yhteisöllisyys ja sen pitkä perinne.

Perheniemi Rohkaisun voima

 

Kuinka pitkä historia rippikoululla on Suomessa?

Suomessa koulumuotoinen rippiopetus alkoi Turun hiippakunnassa 1730-luvulla. Ensimmäisen koulumuotoisen opetusjakson järjesti Ilmajoen kirkkoherra Gabriel Peldan. Vuonna 1735 tuore rovasti opetti pappilassaan rippinuoria viikon verran. Rippikoululla oli 1600–1800-luvuilla merkittävästi nykyistä suurempi merkitys yksilön oikeuksille yhteiskunnassa. Kirkon ja yhteiskunnan ollessa läheisesti yhteydessä toisiinsa rippikoulun käyminen ei tehnyt nuoresta vain hengellisessä mielessä täysivaltaista seurakunnan jäsentä, vaan konfirmaatio nähtiin eräänlaisena siirtymäriittinä aikuisuuteen.

 

Lue Nuotan koko artikkeli täältä!

Nuotta 2