Presidentti Tarja Halonen Radio Deissä: Äänestäjien laiminlyönti selittää Trumpin nousun

’Sellainen käytös, jota aikaisemmin pidettiin täysin sopimattomana, on poliitikkojen kielenkäytön myötä tullut hyväksytyksi. Ihmiset eivät ajattele sitä, että se on kuin mikä tahansa asia: Kun lisäät mausteita ja volyymia, olet hetken päästä tottunut siihen. Sitten lisäät uudelleen, ja siitä voi olla aika ikävät seuraukset. Sen vuoksi toivon, että suhteellisen sävyisä kielenkäyttö tulisi takaisin muotiin”, sanoo presidentti Tarja Halonen. Kuva: Anu Lehtipuu

Presidentti Tarja Halosen mielestä Donald Trumpin nousun valtaan petasi päättäjien laiminlyönti: Tavallisten amerikkalaisten arkisiin huoliin ei kiinnitetty huomiota eikä niitä otettu vakavasti.

  Monien amerikkalaisten äänestäjien piirissä on jo pitkään kytenyt huoli siitä, mitä globaalisuus – se että maailma kutistuu ja yhä enemmän ollaan vuorovaikutuksessa toistemme kanssa – aiheuttaa sellaisille ryhmille, jotka aikaisemmin ovat olleet aika turvallisessa asemassa, kuten vanhan polven siirtolaiset Amerikassa, arvioi presidentti Tarja Halonen Radio Deille antamassaan haastattelussa.

  Siihen ei ole kiinnitetty riittävää huomiota. On vain sanottu, että osa työpaikoista katoaa, mutta uusia tulee tilalle.

Radio Dein Rauhanrakentajat-ohjelmassa vierailleen Halosen mukaan tavalliset ihmiset vetivät tilanteesta Yhdysvaltain presidentinvaalissa oman, Trumpin laariin sataneen, johtopäätöksensä:

  Uusi työpaikka ei tule minun aikanani – tai ainakaan minulle – joka tietysti ihmisen yksilöllisessä elämässä aiheuttaa suuren epävarmuuden. Kun tämä kohdistuu useisiin ihmisiin samalla paikkakunnalla, niin silloin nähdään nousut ja tuhot, analysoi Halonen Trump-ilmiötä ja oikeistopopulismin nousun taustoja Radio Deissä.

Presidentti Tarja Halonen katsoo ilmiölle olevan tyypillistä ongelmien ulkoistaminen. Politiikassa se tarkoittaa eliitin tai poliittisen kilpailijan leimaamista ei-toivotun tilanteen syntipukiksi.

Siihen on hyvin vaikea löytää muita ratkaisua kuin se, että on joku, joka on tehnyt tämän.

Halonen korostaa, ettei kyse ole uudesta ilmiöstä.

Ulkopuolisen syyllisen tai yhteiskunnassa olevan yhden pahan löytämistä on harrastettu pitkin yhteiskuntaa eri rotujen, uskontojen tai muuten hyvin syntypukiksi soveltuvien ihmisten osalta.

”Tämä tauti näyttää uusiutuvan eri muodoissa”

Euroopassa käydään muutaman viikon sisällä kolmet vaalit. Ennakkokaavailuissa on pelätty tai odotettu – näkökulmasta riippuen – vanhan mantereen Trump-ilmiötä: oikeistopopulististen voimien nousua valtaan.

Hollannin parlamenttivaaleissa pääministeri Mark Rutten oikeistoliberaalinen VVD-puolue otti torjuntavoiton populisteista. Geert Wildersin Vapauspuolueen kannatus jäi pienemmäksi kuin ennakolta odotettiin.

Rutte toppuutteli New York Timesissa, että Hollannin vaalit olivat vasta puolivälierät. Eurooppalaisen populismin voittokulku, tai sen katkeaminen, mitataan Ranskan ja Saksan vaaleissa, jotka puolivälieräpääministeri Rutte nimesi välieräksi ja finaaliksi.

Halonen seuraa aitiopaikalta Trump-ilmiön jälkikaikuja.

Vaikka me tiedämme, ettei se johda hyvään, niin siitä huolimatta tämä tauti näyttää uusiutuvan eri muodoissa.

Ahkerasti Eurooppaa kiertävä presidentti on seurannut yhteiskunnallista ilmapiiriä ja muutoksen raportointia parin vuoden ajan kansainvälisen uutistoimiston, Reutersin, johtokunnassa. Hän ottaa esimerkin Atlantin molemmilta puolilta, Yhdysvaltain presidentinvaaleista ja brittien Brexit-äänestyksestä.

   Minulla oli tilaisuus seurata valtavan suuren uutistoimiston kautta, miten he tähän suhtautuvat. He koittivat mahdollisimman totuudenmukaisesti kertoa, mitä tapahtuu – ei puuttua, mutta kertoa totuudenmukaisesti. He huomasivat, että osa ihmisistä oli sulkenut kokonaan korvansa. Sanoi mitä tahansa, heillä oli oma kanta.

  On vaikea pitää hyvänä vakaumuksena sitä, ettei anna minkään uuden tiedon vaikuttaa itseensä. Siitähän saatiin hyvä esimerkki, kun Reuters otti ilmakuvan presidentti Trumpin virkaanastujaisista ja sanoi, että paikalla oli pienin määrä ihmisiä mitä [Yhdysvaltain presidentin] virkaanastujaisissa on ollut. Vastaus siihen oli vain: ”Valetta” – siitäkin huolimatta, että oli näyttöä sekä kuvista että paikalla otetuista uutisfilmeistä.

”Koetan olla terveellä tavalla huolestunut”

Halosta huolestuttaa puhe totuuden jälkeisestä ajasta, protektionismista ja perinteisten laatumedioiden toiminnan kyseenalaistamisesta.

  Koetan olla terveellä tavalla huolestunut. Toisin sanoen ei mennä paniikkiin, vaan pitää miettiä, miten tämä voidaan ratkaista.

Halosen mukaan kyse ei ole vain siitä, että kouluttamattomat tai poliittisesta päätöksenteosta vieraantuneet äänestäjät hyppäisivät populistien kelkkaan näiden sanoittamien uhkakuvien pelottamana tai vaalilupausten houkuttamina. Halosen mielestä poliittista järjestelmää hyvin tuntevat kansalaiset ovat sortuneet ”uhma- tai murrosikäisen käytökseen”: ”Tiedän, miten minun pitäisi käyttäytyä, mutta enpähän käyttäydy.”

  Brexit-äänestyksessä he osoittivat epäluuloisuutensa ja epäuskonsa EU:hun. Sen tuloksena tulikin sitten ratkaisu, jonka mukaan heidän pitäisi lähteä EU:sta.

Halonen kertoo monen englantilaisen tuttunsa äänestäneensä Brexitin puolesta ajatuksenaan näpäyttää hallitusta protestiäänellä.

 Kun ihmiset sitten saivat sen tuloksen, mitä he olivat äänestäneet, he sanoivat, että eihän tämän näin pitänyt mennä.

Halosen mukaan moni äänestää antaakseen eliitille ”vakavan varoituksen”.

Toki sitten on myös niitä, jotka toivovat muutosta hinnalla millä hyvänsä riippumatta siitä, onko se parempi tai huonompi – oikein taikka väärin. Kokonaisvaltainen kuva olisi hyvä nähdä. Ei muutos hintaan mihin hyvänsä aina tuota aikaisempaa parempaa lopputulosta.

”Unohda uskosi siihen, että olisi vahvoja johtajia, jotka ratkaisisivat ongelmat”

Muutosvoimaksi ja sateentekijäksi huudetaan usein vahvaa johtajaa. Näin tapahtui muun muassa Yhdysvalloissa.

  Ihmiset huokaavat vahvojen johtajien perään. Kun teen heille jatkokysymyksen: ”Kannatatko demokratiaa?”, saan myöntävän vastauksen. Sanon aina, että unohda sitten uskosi siihen, että olisi olemassa isoja, vahvoja johtajia, jotka ratkaisisivat ongelmat. Asiat eivät valu vain ylhäältä alaspäin, on olemassa johtajia ja poliitikkoja, jotka kuuntelevat kansalaisia.

Tarja Halosen mukaan suomalaisilla on hyvät edellytykset säästyä populistisilta ylilyönneiltä historiansa ja pohjoismaisen kulttuuriperinteensä ansiosta.

  Me pohjoismaalaiset ja suomalaiset olemme etuoikeutetussa asemassa. Meillä on vielä jopa hengissä ihmisiä, jotka muistavat itsenäistymisen, sisällissodan ja kaksi sotaa sen jälkeen. Olemme rakentaneet niiden jälkeen yhdestä Pohjoismaiden köyhimmistä valtioista ihan kohtuullisen mukavan maan. Totta kai on epäkohtia ja sitä pitää koko ajan uudistaa, mutta meillä on tietoa, miten se tehdään ja miten olla vastuullisia sen suhteen.

Huippuunsa vedetty kansallisvaltio on kuin ihminen, joka sulkee ovet ja ikkunat”

Halonen tunnustautuu kansallisvaltion puolestapuhujaksi. Kansallisvaltion tai isänmaan etu ei kuitenkaan ole eristäytyminen ja umpioituminen.

  Kansallisvaltio on aika uusi keksintö, mutta ei sekään – sen paremmin kuin ihminen tai perhe – ole sellainen yksikkö, ettei se olisi kontaktissa muihin. Huippuunsa vedetty kansallisvaltio on kuin ihminen, joka sulkee ovet ja ikkunat, istuu pimeässä ja toivoo, että kaikki vaarat katoavat.

  Kansallisvaltio on suurin yksikkö, jossa demokratia ja ihmisoikeudet voidaan jollakin tavalla turvata, mutta se käsitys, että kansallisvaltio riittäisi tulevaisuuden hallintaan, on väärä. Samalla tavalla kuin se, että ihminen voi sanoa, etten minä ota osaa politiikkaan ja yhteiskunnalliseen toimintaan, minä ja Jumala riitämme. Ei se kyllä ihan niin ole. Sen jo aikoinaan kirkkoisä Augustinuskin huomasi muutamia satoja vuosia sitten.

Kuuntele Tarja Halosen haastattelu Radio Dein Rauhanrakentajat-ohjelmassa

Rauhanrakentajat Radio Deissä keskiviikkoisin kello 16 ja uusintana sunnuntaisin kello 16.

Radio dei kuntavaalit