”Presidentinvaalit heijastuivat kirkolliskokousvaalien tulokseen”

 

Kirkon tutkimuskeskuksen johtaja Harri Palmu näkee presidentinvaalien heijastuvan kirkolliskokousvaalien tulokseen pääkaupunkiseudulla. Vaalitulos Espoon ja Helsingin hiippakunnissa toistaa samaa arvoasetelmaa, joka oli presidentinvaaleissa.

Tulkaa kaikki -liike sai kaksi lisäpaikkaa Helsingissä. Espoossa puolestaan Kevään kirkko -valitsijayhdistys on pitänyt teemoinaan uudistusta, avoimuutta, demokratiaa sekä oikeudenmukaisuutta ja lähimmäisenrakkautta myös suhteessa sukupuolivähemmistöihin.

– Näyttää ilmeiseltä, että tulevalla nelivuotiskaudella jatkuu liberaalien ja konservatiivisten näkemysten välinen keskustelu. Lähes kaikki listat vannoivat vuoropuhelun ja toinen toisensa kunnioittamisen nimiin. Nähtäväksi jää, onnistuuko vuoropuhelu vai tapahtuuko kärjistymistä, sanoo Palmu.

Uusia edustajia on alustavien laskelmien mukaan ainakin yli 60 prosenttia. Harri Palmun mukaan se perustuu ehdokasasetteluun, jossa oli mukana paljon uusia ehdokkaita.

Perheniemi neliöb. 7.-13.10.

Edelliskauden edustajista ehdokkaina oli kaikkiaan vain 55 henkilöä 777:stä. Toisaalta myös pitkään edustajina olleet ja varsinkin selkeästi herätysliiketaustaiset ehdokkaat saivat jatkomandaatin. Herätysliiketaustaa on Palmun mukaan vaikeaa arvioida, koska niiden edustajat ovat erilaisilla listoilla.

– Hyvin nuoria ei näytä tulleen valituiksi. Useat valitut ovat iältään viidenkympin tienoilla, sanoo Palmu. Helsingissä valittiin kirkolliskokoukseen 26-vuotias Katri Korolainen-Virkajärvi.

Harri Palmu arvioi, että eri hiippakunnilla on erilaiset profiilit, ja ne näkyivät myös ehdokasasettelussa. Poliittisia listoja ei ollut kovin monia: sosiaalidemokraattien lista Helsingissä, Tampereella Kokoomus ja Turussa Keskustan ja sitoutumattomien lista.

Palmu arvioi, että ehdokassivustoilla annettujen vastausten perusteella kirkolliskokoukseen valittujen seurakuntanäkemys on suomalaista identiteettiä korostavaa kirkon rakentajien joukkoa.

Ehdokkaissa oli vain viidennes heitä, joiden mukaan kirkko olisi lähinnä siihen vahvasti sitoutuneiden yhteisö. Samoin vain joka kymmenes vastaaja oli sitä mieltä, että kirkon tulisi tuottaa uskonnollisia palveluja, jossa osallisuus on asiakkuutta.

-Eroja ehdokkaiden välillä löytyi enemmänkin siinä, mihin kirkon tulisi työtään suunnata ja panostaa, arvioi Palmu.

 
artikkelibanneri Uusi Tie