Yleinen: Viikon debatti pui armokuolemaa: eutanasia on arvokysymys monelta kantilta

Legendan maineessa oleva kaukopartiomies Aimo Koivunen todisti uskosta ”hyvin avoimesti eikä laittanut kynttilää vakan alle”

 
Aimo Koivunen selvisi kaukopartiomatkaltaan hengissä, vaikka makasi viikon ajan haavoittuneena lumikuopassa kovassa pakkasessa. KUVAT: MIKA KOIVUSEN ARKISTO

Aimo Koivunen joutui jatkosodassa vihollisen yllättämäksi, otti yliannostuksen piristeitä ja hiihti sen jälkeen satoja kilometrejä eksyksissä Lapin erämaissa, osui miinaan ja makasi viikon havoittuneena lumikuopassa. KUVAT: MIKA KOIVUSEN ARKISTO

Aimo Koivunen selvisi kaukopartiomatkaltaan hengissä maattuaan viikon ajan haavoittuneena lumikuopassa. Nyt hänen nuorin poikansa kertoo, millainen isä oli.

Maaliskuussa 1944 kaukopartiomies Aimo Koivunen oli lähdössä lomalle palattuaan hiljattain edelliseltä partiointimatkalta. Kun kehuttu luutnantti sattui kysymään häntä mukaan ”kipakalle” reissulle pohjoiseen, mies hylkäsi loma-aikeensa ja lähti mukaan. Kyseisen reissun vuoksi Aimo sai myöhemmin legendan maineen sotaharrastajien keskuudessa.

Jälkikäteen hän kirjoitti kokemuksensa ylös ja osallistui tekstillä Kansa taisteli -lehden kirjoituskilpailuun sijoittuen toiseksi. Kertomus julkaistiin vuonna 1978.

Karas-Sana Neliöb. 22.-28.4.

Vihollinen yllättää

Aimo Koivunen oli osa komppaniaa, jonka tarkoitus oli selvittää, mitä venäläiset puuhailivat Kantalahden alueella. Miehet hiihtivät kaksi vuorokautta, kunnes alkoivat lähestyä kohdetta.

Oli aurinkoista ja pohjoisen rapsakka pakkanen. Tasaiselta Alastarolta kotoisin olevalle Aimolle laaja Kaitatunturi oli elämys. Miehet pitivät tulta tunturin puurajalla, kun venäläiset vartiomiehet avasivat heitä kohti konepistoolitulen. Pian vihollisia tuli lisää eri suunnista, ja lyhyen taistelun jälkeen partio lähti perääntymään.

Ladun avaaminen umpihankeen oli raskasta, suksi upposi polvea myöten, ja venäläiset olivat kannoilla. Aimo laitettiin jonon kärkeen, mutta vähitellen kovankin hiihtäjän voimat alkoivat hiipua.

Koko partion piristeet

Heikotuksen vallassa ja venäläisten yhä seuratessa Aimo muisti taskussaan olevat pervitiinitabletit. Mies suhtautui piristävään ihmelääkkeeseen kielteisesti, mutta vaihtoehdot olivat vähissä.

Märkään hanskaan tarttui vahingossa useampia tabletteja, ja jälkikäteen hän on arvellut syöneensä koko partion annoksen, 30 tablettia. Vaikka määrä olisi ollut pienempikin, kyse oli silti vakavasta yliannostuksesta.

Märkään hanskaan tarttui vahingossa useampia tabletteja, ja jälkikäteen hän on arvellut syöneensä koko partion annoksen, 30 tablettia.

Hiihto sai uutta potkua, mutta samalla ympäristö alkoi muuttua epätodelliseksi. Muistikuvat loppuivat kuin seinään. Aimo kävi sekavaksi ja muut poistivat häneltä konepistoolin lippaat. Kun mies havahtui seuraavan kerran, hän seisoi Suomen rajaviivalla yksin ilman ruokaa, konepistoolin lippaita sekä tietoa, miten oli sinne päätynyt…

***

Aimo Koivusen uskomaton selviytymistarina ja hänen poikansa haastattelu löytyvät Uuden Tien verkkolehdestä.

 
artikkelibanneri Uusi Tie