Elämäntaito: Aatelisnaiset auttajina – kolme tarinaa siitä, miten ylhäiset syttyivät diakonialle

Lea Pihkala: Äitiys on tehtävä Jumalalta

 

Olen kiitollinen jokaisesta lapsesta

Tasavallan presidentti on myöntänyt 34 äidille Valkoisen Ruusun Ritarikunnan I luokan mitalin kultaristein merkittävästä työstä kasvattajana. Diakonissa ja pitkäaikainen Kansanlähetyksen Japanin lähetystyöntekijä Lea Pihkala, 71, on palkittujen joukossa.

Lea Pihkala näkee äitiyden Jumalalta saatuna arvokkaana tehtävänä, jonka hän on tahtonut toteuttaa parhaan kykynsä mukaan kasvattajana ja sivistäjänä. Hän on kiitollinen jokaisesta lapsestaan. Lea ja Jorma Pihkalalla on seitsemän lasta. Lastenlapsia pariskunnalla on kolmetoista.

– Perusasiat, kuten säännöllinen ja monipuolinen ruoka, säännölliset nukkuma-ajat ja turvallisuus ovat tärkeimpiä asioita, joita äitinä olen halunnut painottaa. Olen pitänyt myös tärkeänä sitä, että lapset ovat voineet olla kotihoidossa viisivuotiaiksi asti. En laittanut heitä sitä ennen edes japanilaiseen leikkikouluun, Lea Pihkala sanoo.

Turvallisuutta loi lapsille äidin iltarukous ja -laulu. Lea Pihkalalla oli myös tapana siunata jokainen lapsi erikseen ennen nukkumaan menoa. Isä-Jorman tehtävänä oli opettaa lapsille Raamattua aamuisin.

Sansa neliöb. 1.-30.5.

Äidin tehtävät eivät ole vielä ohi, sillä perheessä on monivammainen mielenterveyskuntoutuja, jonka omaishoitajana Lea on. Samoin oma iäkäs, yksin asuva äiti tarvitsee tyttären hoivaa.

Lea Pihkala on iloinen saamastaan tunnustuksesta, koska hänen mukaansa nykyään äidin tehtävää ei arvosteta riittävästi. Yli kolmekymmenvuotisen lähettiuransa aikana hän hoiti äidin vastuun, jotta mies saattoi keskittyä seurakunnan hoitoon. Siinä samassa hän palveli usein kodissa käyviä vieraita, joukossa tukea hakevia mielenterveyspotilaita. Seurakunnissa hän järjesti naistenpiirejä, piti pyhäkouluja ja muita kerhoja.

– Perheellä, vaimolla ja äidillä on tärkeä rooli lähetystyössä, sillä ilman sitä mies ei olisi voinut tehdä työtä ollenkaan. En voi sanoa, että olisin onnistunut äitinä, mutta parhaani olen yrittänyt, Lea Pihkala sanoo.
Hän saa voimaa joka päivä Jumalan sanasta ja virsistä. Erilaisten taakkojen ja vaikeuksien alla Lea Pihkala on kokenut Jumalan armon ja avun. Ystävien esirukoukset ovat myös kantaneet.

– Vaikka elämässä on ollut raskasta, se ei ole ollut ylettömän raskasta, Lea Pihkala toteaa valoisasti.

Touhua täynnä olleet perheenäidin päivät ovat jonkin verran rauhoittuneet. Eläkeläisellä on aikaa jopa maalata tauluja ja lukea mieluisia, paksuja kirjoja. Meneillään on juuri Stalinin vainoista kertova brittiläisen professorin Orlando Figesin järkäle Kuiskaajat.

 

Lea Pihkalan kuvasi Uuteen Tiehen Philippe Gueissaz