Kirjoittanut
Suomalaisten hengellisyys muuttaa muotoaan, ja kirkko elää keskellä historiallista käännettä. Kulttuuri ja perinteet kiinnittävät ihmisiä kirkkoon yhä heikommin, sanoo uskonnontutkija Jyri Komulainen.
– Henkinen muutos suhtautumisessa uskontoihin, kirkkoon ja kristinuskoon on ollut tosi raju 2000-luvulla. Sen osoittavat sekä tilastot että ihmisten arkikokemus, tietää Kirkon tutkimuskeskuksen tutkija Jyri Komulainen.
Muutos on ollut kaksijakoinen. Puhdasverinen naturalistis-materialistinen ateismista ponnistava maailmankuva on menettänyt vetovoimaansa. Uskonnollisuus ja henkisyys kiinnostavat, mutta monen kohdalla se tarkoittaa vastausten etsimistä kristinuskon ulkopuolelta.
– Sekulaaria uskonnollista tyhjiötä ei enää vaadita, mutta se on varmaa, ettei paluuta luterilaiseen yhtenäiskulttuurin enää ole, Komulainen muotoilee.
Jyri Komulainen keskustelee suomalaisen uskonnollisuuden muutoksesta 20. toukokuuta toteutettavassa #YHDESSÄ2021-virtuaalitapahtumassa.
Radio Dein #Herätys!-aamulähetys otti varaslähdön aiheeseen ja kysyi Kirkon tutkimuskeskuksen tutkija Komulaiselta, millaisia muutoksia suomalainen uskonnolisuus on viime vuosikymmenten aikana kokenut
KUUNTELE [Radio Dei 17.5.2021, toimittaja Kai Kortelainen]:
