Kristiina Helenius seuraa koronan ja mielenosoitusten kurittamaa Yhdysvaltoja: Miksi BLM-liike vetää mustien oikeuksia eikä kirkko ja uskovat?

 

Kristiina Helenius on kysytty Yhdysvaltojen poliittisen tilanteen analysoija. Nyt tarvitaankin tulkkia, sillä Yhdysvallat on monenlaisen murroksen kourissa koronan, terveysjärjestelmän, talouden, rasismin ja presidentinvaalien johdosta.

Kristiina Helenius alkoi kiinnostumaan Yhdysvalloista jo vuosikymmeniä sitten lukemalla ensiksi maan presidenteistä kertovia elämäkertoja. Sittemmin hän on toiminut Yleisradion toimittajana, Suomen Yhdysvaltain-suurlähetystön lehdistösihteerinä Washingtonissa ja amerikkalaisen kauppakamari AmCham Finlandin toimitusjohtaja. Tällä hetkellä Helenius neuvoo pohjoismaisia yrityksiä toimimaan amerikkalaisella maaperällä Nordic West Officen Pohjois-Amerikan toiminnoista vastaavana johtajana. Esimerkiksi terveysalan yrityksillä olisi juuri nyt kova kysyntä, kunhan yritykset saisivat oikeanlaista opastusta. 

Viime kuukaudet Helenius on seurannut Yhdysvaltojen monin tavoin räjähdysherkkää tilannetta Suomesta käsin matkustuskiellon takia. Viime syksynä työllisyystilanne ehti olla paras vuosikymmeniin, mutta koronapandemian myötä yritysten sekä kansalaisten taloustilanne paheni ja nyt työttömyystilanne on pahin vuosikymmeniin. Entisestään poliittisesti jakautuneen Yhdysvaltain tilannetta ei auttanut George Floydin kuolemasta alkaneet mielenosoitukset, jotka ovat jatkuneet jo noin kaksi kuukautta. Tilannetta ei ole myöskään helpottanut se, että Yhdysvaltain presidentti Donald Trump lähetti esimerkiksi Portlandiin liittovaltion joukkoja, jotka eivät ole onnistuneet rauhoittamaan kansaa.

Sansa vuosisop neliö

”En pidä niitä minään suurina uutisina. Olisin voinut ennakoida, että näin käy.”

Kristiina Helenius ei ihmettele kuohuntaa. Hän muistuttaa, että jos 20 prosenttia työvoimasta on pakotettu olemaan koronan takia kotona, ongelmat eskaloituvat. Tämä on ennakoinut hänen mukaan joninlaista räjähdystä, vaikka samaan aikaan Yhdysvalloissa saatetaan päästä vihdoinkin rotusortoon liittyvissä asioissa eteenpäin.

– Kun on poliisin väkivaltaa ja muita ilmiöitä, joita ei ole saatu kuriin eikä oikeutta vääryttä kärsineille, ja siten tämä (George) Floydin tapaus viimeisimpänä, niin ei ole mikään ihme, että siellä oireillaan. Mitään uuttahan se ei ole. Se on tyyppillinen tapa ollut reagoida Yhdysvalloissa. Siinä mielessä on mielenkiintoista, että nyt tuntuu, että tämä alkaa näkyä ensimmäistä kertaa oikeasti päätöksenteossa. Selvästi käydään tämmöistä itsetutkiskelevaa keskustelua, Helenius pohtii.

Joukkoampumisten vaikutukset eivät ole näkyneet poliitikkojen päätöksissä

Yksi keskeisistä Yhdysvaltojen turvallisuuteen liittyvistä asioista ovat aseet. Aseita käytetään Yhdysvalloissa sekä tappamaan että suojelemaan. Niiden saatavuus on helppoa, mikä on mahdollistanut monia joukkoampumisia. Myös poliiseja on kritisoitu liian herkästä liipasinsormesta. Floydin tapauksen jälkeen demokraatit ovat viemässä kongressiin lakialoitteen, joka lisäisi poliisivalvontaa ja alentaisi kynnystä syyttää rikoksiin syyllistyneitä poliiseja. Vuonna 2019 poliisin toimesta Yhdysvalloissa kuoli yli tuhat ihmistä. Vertailun vuoksi Saksassa luku oli viime vuonna 11, Australiassa 8, Ruotsissa 6, Briteissä 3. Aiheesta löytyy tilastointia muun muassa täältä.

– Aikaisemmin, mitä on tullut esimerkiksi asekysymyksiin,  niin vaikka miten järkyttäviä joukkoampumisia on tapahtunut, niin muutaman kuukauden päästä ne on haudattu maton alle. Mutta nyt jotain on selvästi muuttumassa.

”Valkoisten mielipiteet ovat erittäin nopeasti muuttuneet.”

– Neljä vuotta sitten neljännes piti rotuasioita ongelmallisina. Nyt jo puolet liputtaa sen puolesta, että jotain muutosta pitäisi saada, Helenius selventää.

Kun Yhdysvalloissa lähtee liikkeelle kulttuurinen muutos, se voi olla Heleniuksen mukaan raju ja totaalinen. Muutoksessa voi kestää kymmeniäkin vuosia, että liikahdus tapahtuu. Helenius näkee kuitenkin, että sosiaalinen media on nopeuttanut liikehdintää. Samoin Yhdysvaltojen nopea kaupungistuminen on myös nopeuttanut sitä, että yhdysvaltalaisten arkielämä on monirotuisempaa. Samaan aikaan todellisuus kaupunkien ja maaseudun ihmisten välillä on kasvanut. Helenius muistuttaa Yhdysvaltain kansalaisten lähtökohtien tai mahdollisuuksien olevan erilaiset siinäkin mielessä, että poliisi tai oikeusjärjestelmä kohtelee heitä eri lailla.

– Ihmisillä alkaa selvästi olla mitta täynnä sen suhteen. Nyt on momentum. Valitettavasti tuntuu, että nykyhallinto ei ole sitä oivaltanut. He edelleenkin menevät samoilla pelimerkeillä vaaleja kohti kuin neljä vuotta sitten. Eli piilorasistisilla viesteillä. Eli haluavat vain vedota siihen kovaan valkoiseen ydinkannattajajoukkoon, jossa on tätä rasistista henkeä. 

Miten valeuutiset ja salaliittoteoriat näkyvät koronan muuttaneessa Yhdysvalloissa?

Suomen ja Yhdysvaltojen mediakentät ovat luonteeltaan hyvin erilaisia. Yhdysvalloissa mediakenttä edustaa liberaalia – julkisesta vallasta riippumatonta kaupallista mediaa, jossa sisältöjen ostaminen on yleisempää kuin Suomessa. Maan media on myös vahvasti puoluesidonnainen. Samaa asiaa voidaan uutisoida kohderyhmään sopivampana oli kyseessä esimerkiksi FOX-tv tai CNN. Algoritmit tuovat lisäksi oman mausteensa uutisten ja poliittisten tapahtumien seuraamiseen.

– Mehän emme tiedä, mitä kukin meistä saa meille räätälöityinä sosiaalisen median tileille. Meillehän voidaan paukuttaa just sitä sanomaa, joka tuntuu meihin uppoavan. Tää ei ole kaunis näky. Miten ulkomailta tuleva vaalivaikuttaminen tapahtui jo 2016. Sitä me emme tiedä, vaikuttiko se vaalien lopputulokseen, mutta joka tapauksessa vaikuttamista on joka puolelta. Ja sitten tämä algoritmien maailma, joka on erittäin massiivinen ja jolle nyt varsinkin tänä vuonna kampanaja käytännössä perustuu, kun ei voida pitää vaalitilaisuuksia. Se kaikki tulee sinun luokse omassa kopperossasi, jossa olet piilossa koronaa. Siellä sitten se maailmankuva muodostuu ilman, että sinulla on kosketusta ole ulkomaailmaan ja muihin ihmisiin.

”Lehdistönvapaus on Yhdysvalloissa tosi korkea” – toisaalta presidentin suhtautuminen mediaan on kasvattanut toimittajien itsesensuuria mikä vaikuttaa taas sananvapauteen

Trumpin kannatus pysyy kannattajajoukoissa vankkana. Miksi se kannattaa kritiikittömästi häntä?

Presidentti Trump jakaa paitsi Yhdysvaltain kansaa, myös kristityt Suomessa ovat asemansa valinneet. Sillä ei tunnu olevan merkitystä, mikäli Trump on jäänyt kiinni valheista tai antanut harhaanjohtavaa tietoa. Pahimmassa tapauksessa tämä on näkynyt korona-pandemian aikana vaarallisina pidettyjen hoitokeinojen ehdottamisina. Virkakautensa alusta Trump on lehden mukaan päästänyt suustaan keskimäärin 15 valhetta tai väärää väitettä päivän aikana, minkä mahdollistaa myös hänen erittäin runsas päiväkohtainen tviittailu. Trumpin on todettu valehdelleen tai olleen harhaanjohtava virkauransa aikana peräti 18 000 kertaa korona-pandemian alkuun eli maaliskuuhun 2020 mennessä.  

– Selitys koetaan olevan siinä, että viime vuosina kristillinen oikeisto ja herätyskristityt ovat saaneet aikamoisia tappioita. Esimerkiksi homoavioliittojen hyväksyminen oli erittäin kova isku ja tämmöisten liberaalien arvojen leviäminen ja yhteiskunnallinen muutos ylipäänsä, tulkitsee Helenius ja lisää aborttien ja Israel-kysymyksen vaikuttavan taustalla.

– Nämä, jotka ovat tätä pohtineet (Trumpin menestys kristittyjen keskuudessa), ovat arvioineet niin, että Trump tuli sellaiseen hetkeen, että tarvittiin joku, joka pitää heidän puoliaan. Joku joka tulee, (mutta) ei ehkä istu siihen elämäntapaan ja muottiin, mitä voitaisiin tällaiselta kristilliseltä johtajalta vaatia ja haluta. Suostuttiin näkemään niin, että hän on jotenkin kummallisella tavalla Jumalan lähettämä tähän tilanteeseen. Hän on kaikessa karmeudessaan se, joka tulee kääntämään kelkan, koska hän pisti kampoihin tälle liberaalille porukalle.

Helenius näkee, että tämä on selityksen ydin. Sen lisäksi se, että Trump on mullistanut voimallisesti oikeuslaitosta. Tällä Helenius tarkoittaa sitä, että Trump on nimittänyt konservatiivisia tuomareita enemmän kuin kukaan aiempi vallassa ollut presidentti ennen häntä.

Yhdysvalloissa varsinkin evankelikaalien piireissä suosittu Donald Trump on syventänyt juopaa evankelikaalisten ja valtavirtaa edustavien protestantien (luterilaiset, presbyteerit, episkopaalit, metodistit) –kirkkojen sekä keskitietä edustavien katolisten välillä. Evankelikaalien sisälläkään Trumpia ei nähdä yksioikoisesti. Toisaalta hänet nähdään edustavan kristillisiä arvoja, joka on johtanut syytöksiin moraalisesta selkärangattomuudesta. Uskonnollisen oikeiston ajattelijoista esimerkiksi David French on kirjoittanut moraalisesta kriisistä koskien evankelikaalien suhtautumista presidenttiin. Suuri kritiikki koskee Trumpia kritiikittömästi puolustavaa Franklin Grahamia.

George W. Bush oli myös konservatiivien presidentti. Miksi Bush halusi yhdistää kansan mutta Trump ei?

– Hänellä (Trumpilla) oli erilaiset motiivit hakeutua presidentiksi. Hän ei ole koskaan tullut minkään vahvan agendan kanssa. Hänellä ei ole ollut missään vaiheessa ollut visiota, mihin Yhdysvallat on menossa (ja) miten tehdä maasta parempi. Hänen arsenaaliinsa ei kuulu empatia. Väärillä väittämillä ei ole mitään väliä, kunhan vain oma etu toteutuu.

Nyt ainakin presdenttiehdokkailla on vähintäänkin tuhannen taalan paikka yrittää koota kansaa yhteen. Yksi asia, mikä yhdistää niin kristittyjä kuin muitakin ryhmiä, on rahoittaa kansan mielialat eikä lietsoa pelkoa tai vihaa. Siksi myös parhaillaan eri puolilla yleistyneet mellakat ja mielenosoitukset mustien oikeuksista alkaa vaatia  poliittisia ratkaisuja.

– Mitään ei-poliittista ei tällä hetkellä tapahdu, kun on alle 100 päivää vaaleihin. Kaikkihan on poliittisia päätöksiä. Paikalliset johtajat, pormestarit ja kuvernöörit ovat olleet suivaantuneita (Trumpin päätöksestä lähettää liittovaltion joukot).

On hyvä huomioida, että suivaantuneet ovat myös demokraatteja, jolloin Heleniuksen mukaan tilannetta arvioi  kaksi osapuolta eikä siinä ole yhtä totuutta. Demokraatteja on nakertanut enemmänkin presidentti Trumpin tapa hoitaa asiat konsultoimatta, mikä kertoo yhteistyön puutteesta myös johtotasolla.

Black lives matter -liikkeen johtohahmoilla marxilaista ajattelutapaa?

Suomessakin on kritisoitu BLM-liikettä siitä näkökulmasta, että liikkeen johdossa olevilta henkilöiltä löytyisi joitain kristilliseen viitekehykseen yhteensovittamatonta ajattelua. BLM on muovautunut kuitenkin joukkoliikkeeksi eikä sitä voida mieltää enää jonain yksittäisenä organisaationa. Se on liike, johon on liittynyt viime aikoina myös paljon yrityksiä Yhdysvalloissa. Itse BLM-joukkoliikkeen pääviestiin mustien oikeuksista Helenius ei näe mitään syytä karsastaa. Hän kuitenkin penää samalla kristityiltä vastuunottoa.

– Enemmänkin se, että onko siellä marxilainen osio tai muuta, tekisi mieli kysyä, että missä on kirkko? Miksi Blacks lives matter vetää tätä muutosta? Miksi kirkko tai uskovat eivät ole siellä kärjessä ja avaamassa kotejaan, sylejään ja kirkkojaan.

Mustien oikeuksista rauhanomaisesti jo 1960-luvulla Martin Luther Kingin rinnalla protestoinut edustajainhuoneen pitkäaikainen jäsen John Lewis totesi hiljattain ennen kuolemaansa Ellen DeGeneresin haastattelussa: ”Mielenosoittajien pitää hyväksyä rauha ja väkivallattomuus elämäntapana. Siitä huolimatta, että mielenosoittajia lyötäisiin, pidätettäisiin, laitettaisiin vankilaan ja jopa voitaisiin tappaa. Mutta mielenosoittajan pitää elää ja antaa kaikki hyvä rasisminvastaisuuteen.”

 

Kristiina Helenius vieraili Radio Dein Herätyksessä! maanantaina 23.7.2020. Toimittajana Ariel Neulaniemi.

 

OSA 1: Yhdysvaltain monet muuttuvat kasvot. Media voi myös kuvaa vääristämällä jakaa kansaa entistä enemmän

 

OSA 2: Miksi herätyskristityt ja kristillinen oikeisto kannattaa kritiikittömästi Trumpia?

 

OSA 3: Miksi BLM vetää mustien oikeuksia – missä kirkko ja uskovat? Eikö kristittyjen pitäisi olla eturintamassa?

 
Radio Dei RADIOT_FI 2