Unescon maailmanperintökomitea on hyväksynyt Aalto Works -arkkitehtuurikohteiden sarjan maailmanperintöluetteloon. Siihen sisältyvät mm. Kolmen Ristin kirkko Imatralla sekä Seinäjoen hallinto- ja kulttuurikeskukseen kuuluva kirkko, Lakeuden Risti.
Unescon maailmanperintökomitea kokoontui 19.–29.7.2026 Busanissa Etelä-Koreassa 48. istuntoonsa, jossa se hyväksyi maailmanperintöluetteloon suomalaisen kokonaisuuden, johon kuuluu 13 Aaltojen suunnittelemaa modernin arkkitehtuurin kohdetta.
Aalto Works edustaa Alvar, Aino ja Elissa Aallon humanistista modernismia ja korostaa arkkitehtuurin roolia hyvinvointiyhteiskunnan rakentumisessa. Samalla se kuvastaa heidän merkittävää vaikutustaan modernin arkkitehtuurin kansainväliseen kehitykseen.
Aalto Works -kokonaisuuteen kuuluvat: Alvar Aallon ateljee, Alvar Aallon kotitalo, Finlandia-talo, Kansaneläkelaitoksen päätoimitalo ja Kulttuuritalo Helsingissä, Jyväskylän yliopiston Aalto -kampus, Muuratsalon koetalo ja Säynätsalon kunnantalo Jyväskylässä, Paimion parantola, Seinäjoen hallinto- ja kulttuurikeskus, Sunilan asuinalue Kotkassa, Villa Mairea Porissa sekä Kolmen Ristin kirkko Imatralla.
– Valinta Unescon maailmanperintöluetteloon on merkittävä kansainvälinen tunnustus suomalaiselle modernille arkkitehtuurille. Se nostaa Aaltojen työn sekä kulttuuriperintömme ja arkkitehtuuriosaamisemme tunnettuutta. Samalla se sitouttaa meidät pitkäjänteiseen kulttuuriperinnön suojeluun, jotta tämä ainutlaatuinen perintö säilyy tuleville sukupolville. Se avaa uusia ovia yhteistyölle ja matkailulle. Toivon, että tämä myös kannustaa ihmisiä läheltä ja kauempaa tutustumaan ainutlaatuisiin Aalto-kohteisiin, kertoo tiede- ja kulttuuriministeri Mari-Leena Talvitie opetus- ja kulttuuriministeriön tiedotteessa.
Suomen maailmanperintökohteet
Aalto Worksin myötä Suomessa on nyt kahdeksan Unescon maailmanperintökohdetta. Näistä seitsemän on kulttuurikohteita ja yksi luontokohde.
Suomen maailmanperintökohteet ovat Suomenlinna (1991), Vanha Rauma (1991), Petäjäveden vanha kirkko (1994), Verlan puuhiomo ja pahvitehdas (1996), Sammallahdenmäen pronssikautinen hautaröykkiöalue (1999), Struven astemittausketju (2005), Merenkurkun saaristo (2006) sekä Aalto Works (2026).
Maailmanperintöluetteloon on koottu maailman merkittävimpiä kulttuuri- ja luonnonperintökohteita. Luettelossa on tällä hetkellä yli 1 240 kohdetta eri puolilta maailmaa.
Maailmanperintöluetteloon valittavista kohteista päättää Unescon maailmanperintökomitea, johon kuuluu 21 jäsenvaltiota. Komitea arvioi uusia kohde-esityksiä sekä seuraa maailmanperintökohteiden tilaa ja suojelua.
Ennen ehdokkuutta kohteen tulee sisältyä kansalliseen aieluetteloon. Aieluetteloon kootaan kohteita, joilla arvioidaan olevan erityistä yleismaailmallista arvoa ja jotka voivat tulevaisuudessa olla ehdolla maailmanperintöluetteloon. Aieluetteloa päivitetään noin kymmenen vuoden välein.
Unescon maailmanperintösopimus on vuonna 1972 hyväksytty kansainvälinen yleissopimus, jonka tavoitteena on tunnistaa, suojella ja säilyttää ihmiskunnalle erityisen arvokasta kulttuuri- ja luonnonperintöä. Suomi liittyi sopimukseen vuonna 1987.
Sopimus perustuu valtioiden väliseen yhteistyöhön ja yhteiseen vastuuseen maailman ainutlaatuisen kulttuuri- ja luonnonperinnön säilyttämisestä tuleville sukupolville.
