Kirkkopäivien ja Lähetysjuhlien virtuaalitapahtumassa pohdittiin vihapuhetta ja keskustelukulttuurin muutosta

 

Espoon hiippakunnan piispa Kaisamari Hintikka ja ulkoministeri Pekka Haavisto keskustelivat vuoropuhelun ja kuuntelun merkityksestä rauhanprosesseissa. Kuva: Kirsi Elo

Kirkkopäivien ja Lähetysjuhlien #YHDESSÄ2021-virtuaalitorstaissa 20.5. etsittiin avaimia kuuntelevaan vuoropuheluun ja pohdittiin muun muassa sitä, mistä kasvaa viha 2020-luvun puheeseen.

Tapahtuman teema oli: Kuuntelen. Kunnioitan. Ymmärrän. Keskustelut ovat nähtävissä jälkikäteen tallenteina.

Kirkon viestinnän ohjelmapäällikkö Kimmo Saareksen johtamassa keskustelussa tuotiin esille se, miten sananvapaudella oikeutetaan huonoa keskustelukulttuuria ikään kuin siihen ei liittyisi myös vastuu sanoista ja siitä, että ne voivat myös johtaa tekoihin.

Sansa neliöb 15.11.-15.12. MJa

Sisäministeriön kehittämispäällikkö Tarja Mankkinen totesi, että vihapuhetta on ollut aina, mutta erityisesti sosiaalisen median kautta siitä on tullut näkyvämpää. Hän näki myös organisoidun vihapuheen keinona saavuttaa tavoitteita.

Näyttelijä Chike Ohanwe puhui myös sosiaalisen median algoritmeista, jotka palkitsevat provokatiivisista avauksista, ja näin levittävät vihapuhetta entistä laajemmalle.

Keskustelussa todettiin, että vaikka vihapuheeseen voidaan puuttua myös lainsäädännöllisin keinoin, vastuu sen levittämisestä on silti jokaisella puhujalla itsellään.

”Olisi hyvä, jos vihapuheelle kävisi niin kuin tupakanpoltolle. Ennen tupakanpolttoa pidettiin hienona, nyt sitä pidetään nolona”, kuittasi Tarja Mankkinen keskustelun lopuksi.

Kuuntelu ja vuoropuhelu avaimina rauhaan

Piispa Kaisamari Hintikka totesi, että tapahtuman teemaksi valitut sanat kuuntelen, kunnioitan ja ymmärrän ovat juuri oikeat sanat, kun puhutaan hyvästä dialogista ja vuorovaikutuksesta.

”Tärkein niistä on kuunteleminen, sen jälkeen tulee rehellinen puhe.”

Hintikan ja ulkoministeri Pekka Haaviston keskustelussa nostettiin esille monia esimerkkejä kuuntelemisen ja vuoropuhelun merkityksestä rauhanprosesseissa eri puolilla maailmaa. Esille nostettiin myös viime vuosina korostunut uskonnollisten ja perinteisten johtajien rooli rauhantyössä.

”Minusta on tärkeää, että kaikkia resursseja käytetään. Kirkko ja uskonnolliset johtajat eri maissa tekevät usein rauhantyötä ja ovat juuri se taho, joka herättää muun yhteiskunnan sen epäkohdista”, Haavisto kommentoi. Haavisto näki kiinnostavana ja eri kirkkoja ja uskontoja yhdistävänä asiana niiden suhtautumisen ympäristöön ja luontoon pyhänä asiana.

”Tapasin YK:ssa juutalaisia, kristittyjä ja muslimeita, joiden kanssa pohdimme sitä, voitaisiinko tästä löytää jotain yhteistä maaperää, jonka perusteella voidaan myös parantaa luonnonsuojelua. Monet konfliktit tuhoavat luontoa ja toisaalta ilmastonmuutoksen seuraukset synnyttävät konflikteja. Alustavasti näyttää siltä, että tässä olisi mahdollisuuksia.”

Päivän päätteeksi keskusteltiin vielä hengellisyyden muuttuvista muodoista sekä lähetystyön kuvasta 2000-luvulla. Virtuaalitorstain kaikki keskustelut ovat katsottavissa tallenteina liveto.fissä 2.6. asti (vaatii rekisteröitymisen).

Ensi vuonna paikan päällä Oulussa

Kirkkopäivien ja Lähetysjuhlien #yhdessä2021-virtuaalitorstaihin tuli runsas 600 ilmoittautumista. Tapahtuman järjestivät yhteistyössä Kirkkopalvelut, Suomen Lähetysseura, Oulun seurakuntayhtymä, Oulun kaupunki ja Kirkon viestintä. Tilaisuus toimi myös johdantona ensi vuoden Kirkkopäiville ja Lähetysjuhlille Oulussa 20.–22.5.2022.