Hallitus päätti viime viikolla budjettiriihessä lisätä virallisia kehitysyhteistyön määrärahoja ensi vuodelle 108 miljoonalla eurolla.
Lisäys vie Suomen uskottavalle kasvu-uralle kohti kansainvälistä tavoitetta 0,7 prosentin bruttokansantulo-osuudesta.
Kehitysyhteistyövarojen kokonaismäärä vuodelle 2011 on 1 074 miljoonaa euroa, joka tarkoittaa noin 0,58 prosentin osuutta bruttokansantulosta. Virallisiin kehitysyhteistyömäärärahoihin lasketaan varsinaisen kehitysyhteistyön lisäksi muun muassa kehitysmaiden pakolaisten vastaanottamisesta Suomessa syntyviä kuluja sekä osa EU:n kehitysyhteistyöstä.
– Päätös on askel oikeaan suuntaan ja Suomella on nyt mahdollisuus lunastaa 40 vuoden takainen 0,7-lupauksensa, toteaa Kehitysyhteistyön palvelukeskus Kepan kehityspoliittinen asiantuntija Niina Pitkänen.
Suomi on sitoutunut nostamaan kehitysyhteistyövaransa 0,7 prosenttiin bruttokansantulosta vuoteen 2015 mennessä.
Kehitysyhteistyöllä on kannattajia ja vastustajia. Pankinjohtaja Björn Wahlroos on arvostellut työtä rahojen heittämisestä kankkulan kaivoon.
”Kaivossa ovat jo kuitenkin ne maailman köyhät, joilta puuttuvat hyvän elämän edellytykset”, kirjoitti viime viikolla blogissaan lähetysjohtaja Seppo Rissanen.
Rissanen toteaa, että kehitysyhteistyön ja talouden intressit leikkaavat paikoin toisiaan, mutta lähtökohdat ovat erilaiset.
”Yritysten tavoitteena on tuottaa voittoa omistajilleen, kehitysyhteistyö lähtee oikeudenmukaisuuden vaatimuksesta.”
