Jaettu ja jakamaton Jerusalem

Kuva: Sari Savela

Jerusalem on kolmen uskonnon ja kahden kansan kaupunki. Yhdistynyt Jerusalem vietti viime vuonna 50-vuotisjuhlavuotta. Tänä vuonna kaupungissa on juhlittu 70-vuotiasta Israelin valtiota.

Kaupunkijuna kohti Herzl-vuorta täyttyy kiirehtivistä ihmisistä – lähinnä juutalaisista. On sapatin aatto Länsi-Jerusalemissa. Monella miehellä ja pojalla on päässään vähintään kipa. Ortodoksijuutalaismiehet tunnistaa omintakeisista asusteistaan ja ohimokiharoistaan. Useimmilla heistä on parta.

Naiset ovat pukeutuneet käsivarret peittäviin paitoihin. Hameenhelmat ulottuvat lähes nilkkoihin. Monilla naisilla on päässään myssyntapainen. Toisilla on peruukki päänsä peittona.

Elämä artikkeli, kestotilaustarjous

Herzl-vuorella sijaitsee yksi Jerusalemin tunnetuimmista turistikohteista, vainojen museo Yad Vashem. Laajalla alueella on varsinaisen museon lisäksi erilaisia muistomerkkejä ja puutarha, johon on istutettu puita niiden ihmisten muistoksi, jotka eivät vaienneet, vaan toimivat pelastaakseen juutalaisia. Yksi heistä on Oskar Schindler, josta on tehty elokuvakin.

Kaupunkijunan reitillä on myös elämää kuhiseva Mahane Yehudan tori. Ihmiset hankkivat elintarvikkeita sapattiateriaa varten. Kaksi juutalaispoikaa viihdyttää ohikulkijoita viulun ja klarinetin yhteissoitolla. Joukko uskonnollisia juutalaisia häärii uskonnollista rekvisiittaa kauppaavan myyntipöydän ympärillä.

Kolmen uskontokunnan Jerusalem

Jerusalemin katukuvassa näkee kolmen uskonnon edustajia. Näennäisesti yhteiselo on sopuisaa. Pinnan alla on kuitenkin epäluuloa ja jännitteitä. Erityisesti monet Palestiinan puolella asuvat palestiinalaiset kokevat elävänsä miehittäjävallan alla. Matka Palestiinan puolelta tarkastusasemien kautta töihin Jerusalemiin voi kestää pitkään. Israelin puolella asuvilla palestiinalaisilla on paremmat olot. Monet Jerusalemissa asuvista vanhojen kristillisten kirkkokuntien edustajista ovat arabikristittyjä, siis palestiinalaisia.

Jerusalemissa on jonkin verran havaittavissa uskonnollista radikalisoitumista. Jordanian ja Pyhän maan evankelisluterilaisen kirkon piispaksi vastikään vihitty arabikristitty Ibrahim Azir kertoo Lähetyssanomien haastattelussa, että kaupungin katukuvassa näkee aikaisempaa enemmän uskonnollisia juutalaisia ja peittäviin asuihin pukeutuneita musliminaisia.

Jerusalemin vanha kaupunki on jaettu neljään kortteliin: muslimien, juutalaisten, armenialaisten ja kristittyjen. Lyhin reitti ortodoksijuutalaisten kaupunginosasta länsimuurille, juutalaisten pyhimpään paikkaan, kulkee muslimikorttelin halki. Itä-Jerusalemin temppelivuoren juuressa sijaitseva länsimuuri on peräisin juutalaisten toisen temppelin ajalta. Aivan juutalaisten pyhimmän paikan vieressä temppelivuorella sijaitsee kaksi Jerusalemin kaupungin siluettia värittävää moskeijaa Al Aqsan moskeija ja Kalliomoskeija, jota pidetään muslimien kolmanneksi pyhimpänä rakennuksena. Temppelivuorella Kalliomoskeijan paikalla sijaitsi aikoinaan Salomonin rakennuttama temppeli.

Jaettu Pyhän Haudan kirkko

Kristityt ympäri maailmaa tekevät matkoja Jerusalemiin ja kulkevat Jeesuksen jalanjäljissa vanhassa kaupungissa ja sen liepeillä. Jeesuksen kärsimystie päättyy golgatalle ja hautapaikkaan eli vanhassa kaupungissa sijaitsevaan Pyhän Haudan kirkkoon (Holy Sepulchre).

Kirkko on rakennettu paikalle, jossa perimätiedon mukaan sijaitsee Golgata ja Jeesuksen hauta. Viimeisin tutkimustieto vahvistaa perimätiedon pitävän paikkansa. Hautakammiona pidetystä kalkkikiviluolasta otettujen näytteiden analyysin mukaan haudan vanhin kansi ajoittuu vuoden 345 tienoille. Kristinuskon tultua Rooman valtakunnan valtionuskonnoksi keisari Konstantinuksen äiti Helena määräsi, että paikalle pitää rakentaa kristillinen kirkko, joka valmistuikin vuonna 355. Kirkko tuhoutui 1000-luvulla, mutta rakennettiin uudestaan.

Nykyään kirkko on jaettu kuuden kristillisen suuntauksen kesken. Niitä ovat roomalaiskatolinen, ortodoksinen, Armenian apostolinen kirkko, koptilainen kirkko, Etiopian ortodoksinen kirkko ja itäsyyrialainen kirkko. Kirkkokunnat kiistelevät kirkon hallinnasta, niinpä kirkon avainta hallinnoi nykyään kaksi puolueetonta muslimisukua.

Jerusalem, Israelin pääkaupunki

Vuosi sitten 24.5.2017 Jerusalemissa juhlittiin kaupungin yhdistymisen 50-vuotisjuhlaa. Israel valloitti Kuuden päivän sodassa Jerusalemin vanhan kaupungin, länsimuurin ja temppelivuoren. Kuuden päivän sota oli 5.-10. kesäkuuta 1967. Israelin armeijan voittoa kolme kertaa suuremmasta vihollisarmeijasta, jonka muodostivat Egyptin, Jordanian ja Syyrian armeijat, pidetään suurena ihmeenä.

Vuonna 1980 Israelissa tuli voimaan laki Jerusalemin yhdistämiseksi. Israel julisti Jerusalemin yhdistetyksi pääkaupungiksi.

Kansainvälisesti Jerusalemia ei kuitenkaan tunnusteta Israelin pääkaupungiksi, eikä millään valtiolla ole ollut Jerusalemissa suurlähetystöä, vaan ne sijaitsevat Tel Avivissa. Tänään 14.5.2018 tilanne muuttuu, sillä Yhdysvallat siirtää suurlähetystönsä Tel Avivista Jerusalemiin. Jo vaalikampanjassaan presidentti Trump lupasi edeltäjiensä tavoin, että Yhdysvallat siirtää suurlähetystönsä Jerusalemiin. Moni ehti jo arvella, että lupaukset jäävät toteutumatta.

Tänään 14.5.2018 tulee kuluneeksi 70 vuotta siitä, kun Israelin David Ben Gurion julisti juutalaisvaltion perustetuksi. Yhdysvallat tunnusti Israelin valtion 14.5.1948, yksitoista minuuttia sen perustamisen jälkeen.

Elämä artikkeli, kestotilaustarjous