Elämäntaito: Päivi Niemi: ”Hetken hyvä kannattaa maksimoida” Ihmisiä ja ilmiöitä: Suomen viihteessä kristinusko näkyy useimmiten joko ahdistavana uskontona tai mitäänsanomattomana harrasteluna

Herättäjäjuhlien kävijämäärä jäi tavoitteestaan – helle, koronan pelko ja etäosallistumismahdollisuus saattoivat verottaa kävijämäärää

 
ihmisiä-istumassa-penkeillä-selin-kameraan-taustalla-näkyy-iso-näyttö-johon-heijastuu-kuva

Joensuun herättäjäjuhlilla hyödynnettiin pesäpallostadionin screeniä, jolle puhujan ja viittomakielen tulkin kuva kuvattiin. Herättäjä-Yhdistyksen toiminnanjohtaja Kalle Hiltunen piti juhlapuheen lauantain päiväseuroissa. Kuva: Ilpo Kettunen

Herättäjäjuhlat järjestettiin päättyvänä viikonloppuna Joensuussa. Tämän vuoden juhlien tunnuksena oli ”Lohduksi toisillemme”, ote Siionin virrestä 180.

– Herättäjäjuhlien puheissa tuli näkyviin, miten monella tavalla me ihmiset kaipaamme lohtua, toteaa Herättäjä-Yhdistyksen toiminnanjohtaja Kalle Hiltunen.

– Puheissa tuli esiin, miten lohdutusta kaipaava kaipaa läsnäoloa ja kärsivällisyyttä. Jumala on lohduttaja, joka on läsnä.

IK-opisto Neliöb. 18.-31.3.

Näiden Joensuun kolmansien herättäjäjuhlien kolmen päivän yhteen laskettu kokonaiskävijämäärä oli 11 000. Määrä alitti selkeästi järjestäjien alkuperäisen tavoitteen. Etukäteen arvioitiin, että kävijämäärä nousisi 20 000.

– Kävijämäärää saattoi verottaa ankara helle ja koronan pelko, Kalle Hiltunen toteaa.

– Lisäksi korona-aika on opettanut ihmiset osallistumaan tapahtumiin etänä, mikä on myös iloinen asia.

Koko juhlien ajan netissä ja muutamien analogisten lähettimien kautta palvellut Körttiradio vei juhlat heillekin, jotka eivät päässeet paikalle.

– Esimerkiksi päiväseuroja kuunneltiin nettiradiosta yhtä aikaa yli 1900 laitteelta. Analogisten lähettimien kuulijamääriä emme tiedä. Mutta kun yhden laitteen takana on usein useampi ihminen, on mahdollista, että Körttiradion kautta osallistui juhlille yhtä runsas joukko kuin paikan päällä.

Ihmiset ovat kuitenkin olleet tyytyväisiä juhliin.

– Moni on sanonut, että on kuuma, on vähän väkeä, mutta ollaan sentään herättäjäjuhlilla!

Lohtu ja toivo

Ennen sunnuntai-iltapäivän päätösseuroja pidetyssä tilaisuudessa juhlavastuuta symboloiva herännäisjohtaja N. G. Malmbergin lähetyslipas luovutettiin Joensuusta seuraavaksi juhlavastuun ottavalle Seinäjoelle.

Lipasta luovuttamassa oli Joensuun juhlatoimikunnan puheenjohtaja Petri Karttunen.

– Joensuun juhlateema ”Lohduksi toisillemme” ja Seinäjoen herättäjäjuhlien teema ”Anna toivo huomiseen” liittyvät toisiinsa, juuri tässä järjestyksessä, Karttunen toteaa.

– Kun menneisyyden ja nykyisyyden taakat painavat, kaipaamme lohdutusta. Lohdutettuina saamme toivon ja rohkeuden katsoa tulevaisuuteen.

Petri Karttunen toteaa, että Seinäjoella on kokemusta paljon useammista herättäjäjuhlista kuin Joensuussa.

– Toivon silti, että tuoreet kokemuksemme olisivat avuksi Seinäjoen juhlan järjestäjille, ovathan Seinäjoki ja Joensuu varsin samankaltaisia maakuntakeskuksia.

Ensi vuonna Seinäjoella

Seuraavat herättäjäjuhlat pidetään Seinäjoella 14.–16.7.2023. Kyse on 17. herättäjäjuhlista nykyisen Seinäjoen kaupungin alueella, joka muodostuu Nurmosta, Seinäjoesta, Peräseinäjoesta ja Ylistarosta.

– Tämä kaupunki on Etelä-Pohjanmaan keskus ja se sekä sen lähikunnat ovat hyvin vahvaa perinteistä herännäisseutua, kertoo Seinäjoen juhlatoimikunnan puheenjohtaja, kirkkoherra Jukka Salo.

– Herännäisyydellä on täällä pitkä historia, onhan ensimmäiset herättäjäjuhlat 1893 pidetty Ylistaron Malkamäessä ja sitten 1896 Nurmon Jaskarissa. Seinäjoen keskusta-alueella vuoden 2023 juhlat ovat jo kolmannet. Aiemmat juhlat ovat olleet 1972 ja 2009.

Vuoden 2023 juhlat järjestetään aivan kaupungin ydinkeskustassa Lakeuden Ristin juurella. Juhlakenttä on lähellä rautatieasemaa, matkaa on vain muutama sata metriä. Järjestäjät toivovatkin, että juhlille saavuttaisiin mahdollisimman paljon junalla. Myös keskustan hotellit ovat myös aivan juhlakentän läheisyydessä, lyhyen kävelymatkan päässä.

– Itse juhlakenttänä toimii kirkkopuisto, joka tarjoaa varjoisaa suojaa myös aurinkoisen kesän helteisinä päivinä, Jukka Salo lupaa.

– Alvar Aallon suunnittelema kuuluisa hallinto- ja kulttuurikeskus on juhlakentän vieressä ja Lakeuden Ristin kirkko on keskellä juhla-aluetta.

Seinäjoen juhlien tunnus on ”Anna toivo huomiseen”.

– Tämä on ihmisen ikiaikainen pyyntö, muistuttaa kirkkoherra Jukka Salo.

– Me jokainen tarvitsemme toivoa elämämme eri vaiheissa sekä omaa että läheistemme tulevaisuutta pohtiessamme. Me tarvitsemme toivoa kansakuntana ja koko maailmana. Toivoon sisältyy odotusta ja tekemistä. Siihen sisältyy kaipausta ja pyyntöä. Siihen kuuluu rukousta. Se on näin myös pyyntö Jumalalle. Toivo on välttämätön se auttaa jaksamaan elämän matkalla ja kulkemaan kohti uutta ja osin vielä tuntematonta.