Hausjärvellä ennakkoluuloton ehtoolliskokeilu

Jeesuksen ruumis ja veri yhdistivät. Sunnuntaina 22.7. järjestetty yhteiskristillinen romanitapahtuma alkoi messulla Hausjärven kirkossa. Mukana oli myös runsaasti valkolaisia. Kuva: Erkki Karvanen

Luterilaisen seurakunnan ja helluntaiseurakunnan yhteinen ehtoollisjumalanpalvelus onnistui valmisteluvaiheen käänteistä huolimatta.

Kanta-Hämeessä sijaitsevalla Hausjärvellä vietettiin sunnuntaina 22. heinäkuuta ehtoollisjumalanpalvelusta evankelis-luterilaisen seurakunnan, Kansanlähetyksen ja alueella toimivan Riihimäen Kotikirkko-helluntaiseurakunnan yhteistyönä.

Hausjärven kirkossa järjestetty tilaisuus oli osa yhteiskristillistä Ylitse kaikkien rajojen -tapahtumaa, jolla haluttiin riisua ennakkoluuloja romaniväestöä kohtaan.

Ehtoollinen toimitettiin luterilaisen messukaavan mukaisesti. Kirkossa oli paikalla noin 120 henkilöä, ja heistä helluntaisia oli parikymmentä, arvioi Kotikirkon pastori Seppo Kaski. Hänen havaintojensa mukaan kaikki tulivat ehtoollispöytään.

– Tilaisuus onnistui erittäin hyvin. Ennen ehtoollisenviettoa kirkkoherra Jussi Kauranne muistutti osallistujia ekumeenisesta käytännöstä, jossa osallistuja voi halutessaan tulla alttarille myös saamaan siunauksen. Kaikki ottivat kuitenkin ehtoollisen, Kaski kertoo.

Myös kirkkoherra Kauranne on tyytyväinen.

– Olen erittäin iloinen, että saimme tällaisen järjestettyä. Myös tilaisuuden toteutus oli upea: oli paljon hienoa musiikkia. Koko tilanne korosti yhteyttä.

Jumalanpalveluksen musiikista vastasivat kanttorin osuuksia lukuun ottamatta helluntaiherätykseen kuuluvat romanit. Myös tekstinlukijat olivat romaneja.

Ehtoollisavustajien oltava luterilaisia

Evankelis-luterilaisella kirkolla ja helluntaiseurakunnilla ei ole ehtoollisyhteyttä koskevaa sopimusta.

Luterilaisen kirkon piispainkokous antoi viime vuonna ohjeistuksen, jonka mukaan myös muuhun kristilliseen yhteisöön kuuluva kastettu henkilö voi osallistua kirkon ehtoollispöytään, jos hän hyväksyy luterilaisen ehtoolliskäsityksen.

Ristin Voiton haastattelema piispainkokouksen pääsihteeri Jyri Komulainen linjasi tuolloin ohjeistuksen edellyttämää luterilaisen ehtoolliskäsityksen hyväksymistä. Hänen mukaansa olennaista on se, että henkilö pystyy yhtymään messuliturgian sanamuotoihin.

Tapahtumaa suunniteltaessa kirkkoherra Kauranne pyysi ehtoollisavustajikseen Seppo Kasken ja Kotikirkkoon kuuluvan opetusneuvos Henry Hedmanin. Suunnitelman saatua julkisuutta ilmeni, että Kasken ja Hedmanin toimiminen tehtävässä ei onnistu: avustajien pitää kirkkojärjestyksen mukaan olla luterilaisen kirkon jäseniä.

Toisin kuin joillakin helluntaiseurakuntiin kuuluvilla, Kaskella ja Hedmanilla ei ole luterilaisen kirkon jäsenyyttä.

Muun muassa Kotimaa-lehti uutisoi asian saamasta käänteestä ja kirkkoherra Kauranteen hiippakunnasta saamasta ohjeistuksesta.

– Minä tulkitsin piispainkokouksen ehtoollisvieraanvaraisuusohjetta aluksi liian vapaamielisesti. Onneksi Seppo ja Henry ymmärsivät asian. Kenelläkään meillä ei ollut halua lähteä provosoimaan tällä asialla, Kauranne toteaa.

Jumalanpalveluksen jälkeen tapahtuma jatkui yhteisellä ruokailulla ja hengellisen romanimusiikin konsertilla. Paikallisessa kesäteatterissa järjestetty konsertti kokosi noin 550 henkilöä.

”Etninen painotus häivytti opillisia eroja”

Pastori Seppo Kaski: Osallistuit Hausjärven tilaisuudessa ehtoollispöytään. Oliko luterilaiseen ehtoollisliturgiaan helppo yhtyä?

– Kyllä oli. Jussi oli valinnut ehtoollisosioon tekstit, joissa sakramentaalinen ehtoolliskäsitys ei tullut esille. Sen sijaan korostui se, että ehtoollinen vahvistaa meidän uskoamme. Tämä kaikki oli minulle myönteinen yllätys. Olin etukäteen pohtinut sitä, mitenkähän luterilaisen ehtoollisen sakramentaalisuus tilanteessa näkyy ja kuuluu. Nyt koin ehtoollisenvieton meitä kaikkia lähentävänä.

Suositteletko yhteistä ehtoollisjumalanpalvelusta myös muualle?

– Kyllä, mutta lähtisin liikkeelle siitä, että taustalla pitää olla jo valmiiksi olemassa vahva keskinäinen yhteys. Tapahtuman suunnittelutiimissä meillä sellainen oli.

– Myös tapahtuman romaniteemalla oli merkittävä vaikutus tilanteen onnistumiseen. Etninen painotus häivytti opillisia eroja.

Kirkkoherra Jussi Kauranne: yhteistä ehtoollisjumalanpalvelusta vietettiin teidän ideastanne. Oletteko nyt jälkikäteen valmiita suosittelemaan tällaista muualle?

– Tapahtuma onnistui hyvin, sillä saimme mahdollisuuden todistaa yhteisestä Herrasta erilaisista perinteistämme huolimatta. Mutta tämän kokemuksen pohjalta ensisijaisesti suosittelen silti yhteisiä sanajumalanpalveluksia.

– Sekä helluntaiseurakunnissa että luterilaisissa seurakunnissa on jäseniä, joille yhteinen ehtoollinen on vaikea asia, eivätkä he hyväksy tällaista yhteyttä. Rapa roiskuu, eikä se ole kiva asia evankeliumin eteenpäin viemisen kannalta. Siksi niin pitkään, kun ehtoolliskysymyksessä on erilaisia tulkintoja, kannattaa ehkä pitäytyä sanajumalanpalveluksissa.

Aiheet