”Gospel ei ole ponnahduslauta pop-tähteyteen”

 

Juha Heinonen

Gospelin parissa jo vuosikymmeniä toiminut Juha Heinonen oikoo käsitystä, jonka mukaan gospel olisi välivaihe, ponnahduslauta kohti suurempia areenoita.

Seurakuntalainen haastatteli viime viikolla musiikkituottaja Pekka Ruuskaa, jonka mukaan musiikin tärkein tehtävä on viihdyttää. Heinosen mielestä sanoma ja musiikki voivat elää yhdessä.

SLEYN:n nuorisotyönjohtajana Heinonen on keskeisesti määrittelemässä nyky-gospelin suuntaa, sillä evankeliumiyhdistys järjestää Suomen suurimpia gospel-tapahtumia, kuten maata näkyvissä -festarit.

Sansa syyskeräys artikkelin alle

– Hengellinen musiikki on aina vastakulttuuria ja juuri evankeliumi tekee gospelista gospelia, sanoo Heinonen.

– Gospel on aina ollut myös väline, koska sillä on viesti, toivo, ilo ja vapaus. Tämä ei vie gospelin arvoa vaan päinvastoin, hyvä sisältö lisää sitä.

Rehellisyyttä peliin

Heinoselle gospel on ollut sydämen asia siitä lähtien, kun hän sai nuorena 70-luvulla käsiinsä Jaakko Löytyn ensimmäisen levyn Asioista joista vaietaan.

– Siinä olen Ruuskan kanssa samaa mieltä, että artistien pitäisi tietää mitä he haluavat. Tehdäänkö normaalia poppia vai gospelia? Tärkeintä on kuitenkin olla omalle kutsumukselleen rehellinen, Heinonen pohtii.

Ruuskan tallista radioon ponnahtaneet Juha Tapio ja Tommi Kalenius esiintyvät edelleen SLEY:n keikoilla, vaikka laulujen tekstit ovat erilaisia kuin ennen.

– Kyllä suosio vaikuttaa siihen, ett he ovat mukana. Jos tilaisuudessa tarvitaan yksi esiintyjä, en kysy Juhaa tai Tommia, mutta jos on viisi, niin yksi niitä on ollut varsinkin Juha aika usein.

Ei hovikelpoista

Kristillisen nuorisotyön veteraani sanoo, ettei rististä laulamisesta saa hovikelpoista Suomen radioaalloille oikein millään.

– Ristin takia se on väistämättä aina vastakulttuuria. Ei joka biisissä tarvitse sanoa ”Jeesus” ja niin sanottua ”Kaanaan kieltä” pitää välttää, mutta hengellinen musiikki erottuu silti aina maallisesta.