Eero Junkkaala: ”Myytti tieteen ja uskon ristiriidasta on turha ja vahingollinen”

 
Junkkaalan mukaan Jumalaan uskominen ei ole viime kädessä mikään älyllisen päättelyn tulos

Eero Junkkaalan mukaan Jumalaan uskominen ei ole viime kädessä älyllisen päättelyn tulos. Kuva: Sari Savela

Jumalaan uskominen ei ole enää itsestään selvyys. Uskonto työnnetään taka-alalle ja uskonnoton maailmankatsomus ottaa sen paikan. Sanotaan, että rippikouluun menevän nuoren tehdasasetus on usein ateismi.

Voidaanko Jumalan olemassaoloa puolustaa järkisyillä? Onko kristinuskon aika ohi? Johtaako tiede vääjäämättömästi siihen, että nykyaikainen ihminen ei enää tarvitse Jumalaa? Onko tieteen ja uskon välillä ylipääsemätön kuilu? Miten kristitty kohtaa nämä haasteet?

Uusimmassa kirjassaan teologian tohtori ja raamattukouluttaja Eero Junkkaala tarkastelee kysymystä Jumalan olemassaolosta ja kristinuskon merkityksestä nykyajan keskustelun valossa. Kirja tarjoaa eväitä niin ateistin kuin kristityn pohdinnoille.

Kalajoen Krist. opisto Neliöb. 8.-21.4.

Junkkaala käsittelee kirjassaan Onko mitään järkeä uskoa Jumalaan? (Perussanoma Oy, 2020) uskon ja tieteen välistä suhdetta maltillisesti ja ymmärrettävästi.

– Junkkaala osoittaa, että tiede ja uskonto ovat kumppaneita, eivät vihollisia. Ne puhuvat samasta todellisuudesta, mutta toisaalta toimivat eri tasoilla ja vastaavat eri kysymyksiin, toteaa Kuopion hiippakunnan piispa Jari Jolkkonen.

– Luonnontieteissä tutkitaan vain Jumalan luomaa maailmaa, eikä se näin ollen voi olla ristiriidassa Jumala-uskon kanssa. Myytti tieteen ja uskon ristiriidasta on turha ja vahingollinen, Eero Junkkaala sanoo.

Uskosta merkitystä elämään

Junkkaala muistuttaa, että kristillinen usko on muuttanut maailmaa kahden vuosituhannen ajan.

– Vaikka maailmassa on muitakin hyviä ideologioita ja maailmankatsomuksia ja vaikka kristinuskon historiassa on myös pimeitä puolia, sen hyvät hedelmät ovat puhuttelevia.

– Se on toiminut ihmisarvon puolesta kaikkina aikakausina, se on muuttanut lukemattomien ihmisten elämän ja sen varassa on menty Jumalaa kiittäen vainoajien raadeltavaksi, Junkkaala sanoo.

Junkkaalan mukaan Jumalaan uskominen ei ole viime kädessä mikään älyllisen päättelyn tulos, vaan usko syntyy Jumalan sanan kuulemisesta ja vastaanottamisesta.

– Jumalan olemassaoloa ei voi tieteellisesti todistaa, mutta vielä vähemmän sitä, että hän ei ole olemassa.

Miksi 19-vuotiaan nuoren miehen pitäisi olla kiinnostunut Jumalasta?

– Siksi että Jumala on luonut hänet ja pitää hänen elämäänsä yllä. Jumala antaa syvimmän tarkoituksen ihmisen olemassaololle. Häneen uskoessamme voimme sekä elää että kuolla turvallisesti.

– Erityisesti nuoret ihmisen pohtivat maailmankatsomuksellisia kysymyksiä ja uskon tämän kirjan toimivan hyvänä apuna tällaiseen elämäntilanteeseen. Se antaa yksinkertaisesti kerrottuna eväitä kristillisen maailmankatsomuksen muodostamiseen ja kertoo myös, miksi kaikki eivät näin usko.

Eero Junkkaala on teologian tohtori ja Seurakuntalaisen blogisti, joka on aiemmissa kirjoissaan pohtinut muun muassa Pyhän Maan arkeologiaa sekä Raamatun ja tieteen suhdetta.

Eero Junkkaalan radiokolumneja kuullaa Radio Deissä perjantaisin kello 8.45 ja12.50.

 
Dei, herätys, artikkeliban 7.2.- (1/2)