Avioliittokysymyksestä käytiin vilkasta keskustelua kirkolliskokouksessa

 

Espoon piispa Kaisamari Hintikka totesi, ettei Espoon hiippakunnassa ole tilaa opetukselle, jossa samaa sukupuolta olevien parien rakkautta kutsutaan synniksi. Kuva: Kuvakaappaus Kirkon YouTube-kanavalta.

Näkemykset samaa sukupuolta olevien parisuhteista jakavat edelleen kirkolliskokousta vahvasti, joskin myös puheenvuoroja kompromissin ja ratkaisun välttämättömyyden puolesta esitettiin.

Kirkolliskokouksessa käytiin eilen ja tänään vilkasta keskustelua piispojen 6.8. antamasta lausunnosta koskien samaa sukupuolta olevien parien vihkimisiä. Aiheesta käytettiin kaikkiaan 45 puheenvuoroa. Koska kyseessä ei ollut päätösehdotus, vastauksen käsittelyn aikana ei voinut tehdä ponsi- tai vastaehdotuksia.

Sukupuolivähemmistöön kuuluva kirkolliskokousedustaja Hanna Mithiku piti ensimmäisen puheenvuoron, jossa hän kehotti kääntämään ”mielipiteiden” ja ”erimielisyyden” sijaan katseen niihin kirkon jäseniin, joita asia koskee henkilökohtaisella tasolla.

– Me ja meidän elämämme tai rakkautemme ei ole mielipide, ongelma tai kipeä kysymys.

– Näkemättä ihmistä, joka katsoo kohti Jumalaa, ei voi nähdä myöskään Jumalaa. Määritellessään kysymyksen samaa sukupuolta olevien vihkimisestä kipeäksi, vaikeaksi, mielipiteeksi, piispat katsovat ohi meidän seksuaalivähemmistöihin kuuluvien kristittyjen, Mithiku totesi torstai-iltana.

Piispoista Kaisamari Hintikka ja Kaarlo Kalliala asettuivat perjantaina vahvasti sille kannalle, että homoseksuaaliset suhteet eivät ole syntiä. Kalliala vastasi puheenvuorossaan Mithikulle suoraan:

– Rakkautesi ei ole synti. Se ei ole väärin eikä luomistyötä tuhoava voima.

Kaisamari Hintikka puolestaan linjasi:

– Seksuaalivähemmistöjen ja samaa sukupuolta olevien parien rakkauden leimaaminen synniksi rikkoo sekä Kristuksen ruumiin ykseyttä että Jumalan luomistyötä vastaan. Espoon hiippakunnassa ei ole tilaa tämänkaltaiselle opetukselle.

Viestiikö avioliittoon vihkiminen ihmisarvosta?

Kirkolliskokousedustaja Soili Haverinen huomautti, että avioliittoon vihkiminen on varsin huono keino välittää viestiä kaikkien ihmisten yhtäläisestä arvosta.

– Avioliitto ei ole koskaan tarkoitettukaan kuulumaan jokaisen ihmisen elämään. Vuonna 2018 kokonaisavioituvuusluku Suomessa oli tilastojen mukaan 47 sadasta. Ja tässä on siis mukana myös ei-kirkollisesti solmitut avioliitot. Alle puolet suomalaisista siis solmii avioliiton. Onko siis niin, että yli puolet ihmisistä joutuu jäämään epävarmuuteen omasta ihmisarvostansa vai voisiko kirkolla olla jokin muu kaikkia ihmisiä koskeva väline kertoa jokaisen ihmisen äärettömästä arvosta Jumalan kuvaksi luotuna ja Kristuksen lunastamana?

Haverinen vastasi itse kysymykseen ja sanoi, että kaste on tällainen väline.

– Pyhä kaste lahjoittaa Kristuksen, syntien anteeksiantamisen ja taivaan valtakunnan kansalaisuuden aivan kaikille riippumatta sukupuolesta, seksuaalisesta suuntautumisesta tai mistään ihmisen omasta ominaisuudesta. Auttaisiko tämän ristiriidan ratkaisemisessa se, jos avioliitosta ei yritettäisi tehdä ihmisarvon mittaa, mitä se ei ole? Haverinen kysyi.

Kirkolliskokousedustaja Niilo Räsänen pani merkille, että kirkko on ollut kaksituhatta vuotta täysin yksimielinen siitä, että avioliiton muodostavat yksi mies ja yksi nainen. Tämä yksimielisyys johtuu Räsäsen mukaan siitä, että Raamattu on asiassa erittäin selkeä kirja.

– Meidän tehtävämme on kuunnella Kristusta ja hänen apostolejaan. Meidän ei tarvitse eikä tule olla eri mieltä heidän kanssaan. Jos me toimimme Kristuksen ja hänen apostoliensa opetusten vastaisesti, kirkko ei enää pysy Kristuksen kirkkona. Silloin menetämme myös yhteyden ja ykseyden, Räsänen totesi.

Keskustelu asiasta todennäköisesti jatkuu tulevissa kirkolliskokouksen istunnoissa.

 
Uusi Tie ilmainen