Sansa Visa yläbanneri

Voiko mies synnyttää?

 

Yläkoulun oppikirja toteaa: ”Nykyään mieskin voi synnyttää.” Onko tämä totta ja onko perusteltua opettaa näin koulussa?

Elämänkatsomustiedon oppikirjassa Kompassi: 7–9 yläkoulun elämänkatsomustieto on kuva yhdysvaltalaisesta Tom Beatiestä, joka on syntynyt naiseksi, mutta on muuttanut juridisen sukupuolensa mieheksi. Saamiensa hormonihoitojen vaikutuksesta hänelle kasvaa parta ja häneltä on sukupuolenkorjausleikkauksessa poistettu rinnat. Hän on kuitenkin säilyttänyt kohtunsa ja munasarjansa, joten hän on tullut raskaaksi ja synnyttänyt lapsen. Onko tämän pohjalta oikein sanoa, että mies voi synnyttää, kuten elämänkatsomustiedon oppikirjan kuvatekstissä väitetään?

Sansa syyskeräys artikkelin alle

Taustaoletuksia

Kirjan sukupuolta käsittelevä luku olettaa, että ihmisen sukupuoli ei määrity objektiivisesti havaittavien biologisten tuntomerkkien perusteella vaan sen mukaan, miten kukin ihminen itse hahmottaa ja määrittelee oman sukupuolensa. Tämä näkemyksen pohjana on niin sanottu konstruktivistinen tietoteoria ja todellisuuskäsitys, jonka mukaan todellisuus rakentuu ihmisten hahmotusten pohjalta: eri ihmiset ja erilaiset kulttuurit rakentavat todellisuuden eri tavoilla erilaisten hahmotustensa pohjalta. Konstruktivistisen oletuksen mukaan ei ole mitään tapaa päästä selville tosiasioista sellaisina kuin ne todellisuudessa ovat. Kukin ihminen määrittää oman sukupuolensa oman subjektiivisen kokemuksensa perusteella eikä sukupuolelle ole objektiivisesti havaittavia tuntomerkkejä.

Konstruktivistisen lähtökohtaoletuksen mukaan kunkin ihmisen sukupuoli riippuu siitä, miten hän itse sen kokee, hahmottaa ja määrittelee. Kukin ihminen hahmottaa todellisuuden omalla tavallaan, omien lähtökohtaoletustensa ehdoilla ja elää omien hahmotustensa pohjalta rakentuvassa maailmassa. Jos nainen kuvittelee olevansa mies, hän on mies. Jos hän hahmottaa oman kehonsa miehen kehoksi, hänen kehonsa on miehen keho. Jos hänellä on kohtu ja munasarjat, niin hänen hahmotuksensa ja konstruktioidensa mukaan miehellä voi olla kohtu ja munasarjat. Niinpä kohdun ja munasarjat omaava henkilö voi olla biologisesti mies, jos hän hahmottaa itsensä biologisesti mieheksi. Mitään yleispäteviä totuuksia ei siis ole olemassa (paitsi se yleispätevä ”totuus”, ettei mitään yleispäteviä totuuksia ole olemassa).

Feton puolustelu

Filosofian ja elämänkatsomustiedon opettajien liitto Feto puolustelee kirjan tekstiä näin: ”Kuvateksti pitää teknisesti ottaen paikkansa, mutta on ymmärrettävää, että se voidaan kokea provokatiiviseksi, koska sellaiseksi se oli tarkoitettukin. Elämänkatsomustiedon perusluonteeseen kuuluu keskustelun herättäminen.”

Ongelmana kuvatekstissä ei kuitenkaan ole sen oletettu provokatiivisuus, vaan sen harhaanjohtavuus ja sen epäinformatiivisuus. Kirjan sukupuolisuutta käsittelevä luku on yksipuolinen: se esittää vain konstruktivistisen tietoteorian pohjalta hahmotetun käsityksen sukupuolisuudesta ja yhdenvertaisuudesta ja jättää kokonaan tarkastelun ulkopuolelle realistisen tietoteorian ja todellisuuskäsityksen mukaisen tavan tarkastella sukupuolta. Paitsi, että kyseinen kuvateksti on epäinformatiivinen, se sekoittaa kategorioita.

Feto jatkaa: ”Jokaisella oppilaalla on oltava oikeus muodostaa niistä vapaasti oma informoitu näkemyksensä. Muuten ajaudumme kohti yhden totuuden yksinkertaistettua ja köyhää maailmaa, jossa opetuksen ammattilaisten perustellut pedagogiset valinnat pyritään sensuroimaan, jos ne eivät vastaa lukijan omaa maailmankuvaa ..”

Miten oppilaat voivat muodostaa aiheesta informoidun näkemyksen, kun kirjassa on esitelty vain yksi näkemys, konstruktivistiseen tietoteoriaan ja todellisuuskäsitykseen perustuva näkemys sukupuolesta, jonka mukaan sukupuoli on yksilöllinen tai sosiaalinen konstruktio. Kokonaan tarkastelun ulkopuolelle on jätetty realistiseen todellisuuskäsitykseen ja tietoteoriaan perustuva näkemys, jonka mukaan sukupuoli perustuu objektiivisesti havaittaviin biologisiin tuntomerkkeihin.

Kasvatuksellisesti kehittävän opetuksen tarkoituksena on kehittää oppilaan itsenäistä harkintakykyä ja kriittistä ajattelua. Kompassi elämänkatsomustiedon oppikirjan ongelmana tältä osin on se, että se esittelee sukupuolinäkemyksistä vain yhden näkemyksen ja esittää sen epäkriittisesti ja julistuksenomaisesti ja lisäksi tavalla, joka sisältää argumenttivirheitä.

Objektiivisen kuvauksen ja subjektiivisten kuvitelmien välinen ero katoaa

Yläasteen Kompassi -oppikirjassa häivytetään ero todellisuuden objektiivisen kuvauksen ja yksilön subjektiivisten kuvitelmien väliltä: jos biologinen nainen kuvittelee olevansa mies ja saa kuvitelmansa juridisesti tunnustetuksi, hän on mies. Jos hän lisäksi hormoneilla ja leikkauksilla muokkaa ruumistaan joiltakin osin, hän on myös biologisesti mies. Tämä siitä huolimatta, että hänen kehonsa on muutamia kosmeettisesti muokattuja ulkoisia tuntomerkkejä lukuun ottamatta naisen keho. Itse asiassahan sukupuoleen kytkeytyviä ominaisuuksia määräävät geenit ovat lähes kaikissa hänen biljoonissa ihmissolussaan, myös aivoissa.

Oppikirjan puolustaman konstruktivistisen lähestymistavan seurauksena itsensä mieheksi määrittelevälle biologiselle naiselle saatetaan antaa testosteronihoitoja, joiden vaikutuksesta hänelle esimerkiksi kasvaa parta. Eikö hän siis ole nyt biologisesti mies? Ei ole, sillä todellisuudessa hänen kehonsa reagoi testosteroniin kuten naisen keho. Kun hänelle testosteronihoitojen seurauksena tulee 10-40 kertainen testosteronimäärä verrattuna siihen, mitä pidetään normaalina naisen keholle, hän altistaa itsensä monille terveysongelmille. Naisen keho ei muuta toimintatapaansa sen takia, että biologinen nainen kuvittelee olevansa mies.

Lasten ja nuorten terveys vaarannetaan

Vastakkaisen sukupuolen hormonien käyttöön (tytöillä testosteroni ja pojilla estrogeeni) liittyy riskejä. Tytöillä, jotka saavat testosteronia voi olla korkeampi riski alhaiseen HDL kolesteroliin ja kohonneisiin triglyserideihin (altistaen sydänverisuonitautien kehittymiseen), maksavaurioihin, polysytemiaan (veren punasolujen runsauteen), uniapneaan, insuliiniresistenssiin sekä muutoksiin rintarauhasissa, kohdun limakalvossa ja munasarjoissa. Samaten suun kautta annosteltava estrogeeni pojille voi altistaa heidät vaarallisille terveysriskeille: laskimotukos ja veritulppa, sydänsairaudet, painonnousu, kohonnut verenpaine, heikentynyt glukoositoleranssi, sappivaivat sekä rintasyöpä. (Olson-Kennedy & Forcier 2015; Moore & Wisniewski & Dobs 2003; Eyler 2014; FDA; WHO.)

Jos tytölle kerrotaan, että koska hän identifioituu pojaksi, hänen kehonsa voi todella muuttua biologisesti pojan kehoksi, häntä johdetaan harhaan. Jos hän hormonihoidoilla nostaa kehonsa testosteronitason pojan testosteronitasoa vastaavaksi hän heikentää hedelmällisyyttään ja altistaa kehonsa edellä mainituille terveysriskeille. Jos nämä tosiasiat salataan häneltä, hän ei voi tehdä informoitua ratkaisua näiden hoitojen osalta, joten tältä osin häntä kohdellaan hoitotilanteessa epäeettisellä tavalla.

Ristiriita kuvitelmien ja todellisuuden välillä

Juuri tämä ristiriita transpropagandassa kuvatun todellisuuden ja tosi todellisuuden välillä ajaa monia sukupuolensa korjanneita ihmisiä vakavaan masennukseen ja jopa itsemurhaan. Lähdettyään korjaamaan sukupuoltaan hormonihoidoilla ja leikkauksilla hänelle välitettyjen harhaanjohtavien mielikuvien pohjalta, joiden mukaan naisen olisi todella mahdollista muuttua biologisesti mieheksi (tai päinvastoin), henkilö huomaa hoitojen ja leikkausten jälkeen saaneensa psyykkisen ahdistuksensa lisäksi monia terveysongelmia ja ehkä menettäneensä lisääntymiskykynsä. Sukupuolenkorjausleikkausten komplikaatioriski on huomattavan korkea ja niihin kuuluu kivuliaita toipumisjaksoja.

Puhe siitä, että hormonihoitojen ja sukupuolenkorjausleikkausten avulla voitaisiin vähentää itsemurhariskiä, on harhaanjohtavaa sikäli, että ruotsalaisen pitkittäistutkimuksen mukaan sukupuolensa kirurgisesti korjanneiden ihmisten itsemurhakuolleisuus on kymmenen vuotta leikkauksen jälkeen lähes kaksikymmenkertainen muuhun väestöön verrattuna.

On myös huomattava, että jos nuoria autetaan välttämään tämän populaarin sukupuolikäsityksen sisältämät harhakäsitykset, ja he murrosiän normaalin kehityksen seurauksena identifioituvat oman kehonsa mukaiseen sukupuoli-identiteettiin, kuten normaalisti käy neljässä tapauksessa viidestä sukupuoliahdistuneista nuorista, niin he välttävät kaikki nämä terveysriskit.

Keskustelua aiheesta

AlfaStudiossa aiheesta olivat olivat 2.10. 2019 keskustelemassa kansanedustaja Mauri Peltokangas, Opetushallituksen opetusneuvos Satu Honkala, kasvatustieteen professori Tapio Puolimatka sekä transprosessin läpi käynyt somevaikuttaja Sametti. Uusinta sunnuntaina 6.10. klo 21.00. Ohjelman voi myös katso Alfatv:n arkistosta: http://www.permanto.fi/fi/web/alfatv/player/vod?assetId=34971396