Kirjoittanut
Kirjoittaja on Sana-lehden päätoimittaja.Nämä Jeesuksen ristinkuolemaan ja ylösnousemukseen liittyvät vaiheet ovat synnyttäneet melkoisen määrän kirjoja ja tutkimuksia. Tapahtumien rekonstruointi on saanut aikaan hyvinkin erilaisia selityksiä ja näkemyksiä siitä, mitä noina päivinä oikein tapahtui.
Toisella laidalla ovat ne näkemykset, joiden mukaan kaikki kerrottu on myöhäisempää selitystä tapahtumille, jotka eivät menneet niin kuin evankeliumit ne kertovat tai vähintäänkin vain kuvannollista puhetta tapahtumista, jotka olivat kirjoitettua vaatimattomampia. Toisella reunalla ovat ne, jotka uskovat kaiken tapahtuneen niin kuin on kirjoitettu.
Keskeinen syy siihen, että pääsiäisen tapahtumia on pyritty selittämään, on luonnollisesti se, että ne ovat niin ainutlaatuisia, ettei niiden kirjaimellinen uskominen ole ihan helppoa. Että jonkun naulitseminen ristille voisi muka merkitä koko ihmiskunnan tekemien vääryyksien sovittamista Jumalan edessä. Tai että täällä meidän muiden tavoin ihmisen elämän elänyt ja todistettavasti kuollut henkilö on herännyt eloon, ja vieläpä niin, että hän ei sen jälkeen kuollut uudelleen, vaan katosi täältä maan päältä silminnäkijöiden mukaan taivaaseen. Onhan se selvää, että tämän kaiken kirjaimellinen uskominen on joidenkin mielestä jopa hulluutta.
Kristinuskon keskeiset totuudet, jotka on kytketty myös historiaan, aikaan ja paikkaan, ovat kuitenkin uskomme tärkeitä kulmakiviä. Kristinusko on uskoa historiassa toimivaan ja vaikuttavaan Jumalaan.
Jos usko näiden tapahtumien historiallisuuteen on joskus vaikeaa, yhtä haastavia ovat Jeesuksen puheet. Kyseessä eivät ole ainoastaan hänen viisaat eettiset opetuksensa, kuten osa Vuorisaarnaa. Näitä haastavampia ovat hänen puheensa omasta merkityksestään ja vaikutuksestaan. Se yksinkertainen kytkentä, jolla hän sitoo meidän iankaikkisuutemme itseensä, on todellakin uskomaton: jolla on Poika, sillä on iankaikkinen elämä, ja jolla ei tätä Poikaa ole, sillä ei ole iankaikkista elämää. Hän myös lupaa kuolemattomuuden jokaiselle, joka häneen uskoo. Hänen eteensä katosta lasketulle sairaalle hän lupaa synnitkin anteeksi. Millä oikeudella ja kenen luvalla? Eihän näin suuria sanoja ole kuultu kenenkään muun suusta.
Amerikkalaisen, kristinuskoon erityisen kriittisesti suhtautuneen kirjailijan Mark Twainin kerrotaan sanoneen, että häntä eivät Raamatussa kiusaa ne sanat, joita hän ei ymmärrä vaan sanat, jotka hän ymmärtää.
Jeesuksen julistus ei ole ohitettavissa vain jonain korkean moraalin ja hienon eettisen paatoksen opetuksena. Hänen sanomaansa ei voi myöskään selittää vain syvällisenä uskonnollisena ajatteluna. Jeesuksen sanat ovat jotain aivan muuta. Niiden sisältämät väitteet ovat niin kovia, että ne eivät mahdu pelkkään hengellisen opettajan viisauteen. Hän väitti itsestään jotain sellaista, joka jättää jäljelle ne kaksi mahdollisuutta, joista on useinkin mainittu: hän joko on se, joka sanoo olevansa, tai sitten hän on aivan liian suuria itsestään luuleva tee-se-itse-messias. Ei siihen väliin muita tulkintamahdollisuuksia näytä jäävän.
Kun me puhumme kristinuskosta, me jäämme liian usein jauhamaan joidenkin opinkohtien oikeellisuutta. Tällainen pintapuolinen sanoilla ja käsitteillä kikkailu jättää alleen sen, että uskomme keskuksessa on kyse henkilöstä, Jeesuksesta, siitä, mitä hän on ja mitä hän on tehnyt. Kyllä näitä opinkappaleita riittää. Mutta mikään niistä ei kykene peittämään niitä meille vaikeasti uskottavia asioita, kuten hänen ristinkuolemansa ymmärtäminen kaikkia ihmisiä maailmassa koskevana tai että hän noustuaan kuolleista ei kuollutkaan uudestaan, vaan on yhä elossa vähintään yhtä vahvasti kuin kuka tahansa meistä.
Ei siis liene lainkaan vaikea yhtyä apostoli Paavalin sanoihin, jotka hän kirjoitti korinttilaisille. Hänen mukaansa sanoma rististä on hullutusta maailmalle. Miksi Jumala päätti pelastaa maailman saarnauttamansa hullutuksen kautta, sitä on vähintään yhtä vaikea uskoa kuin tuo sanoman ytimessä olevia historian tapahtumia. Ja kuitenkin, näin me uskomme, juuri tämä ”hullutus” on se ovi, joka avaa oven jokaiselle sen uskovalle ikuisuuden portit.
Saakoon pääsiäisen sanoma puhutella meitä ja avata meidät uskomaan se myös omalle kohdallemme. Oikein hyvää ja siunattua pääsiäistä teille kaikille. Kristus on totisesti ylösnoussut!
