Kirjoittanut
Kirjoittaja on muusikko ja toimittaja, jota kuullaan Radio Deissä Päivän blogistina.Ihastuttava autonkoulunopettajani Pirkko tuli konsertin jälkeen kysymään, miten ajamiseni ja keikkareissuni ovat sujuneet. Oli mukava vastata, että olen nauttinut ajamisesta. Toistaiseksi olen myös selvinnyt ilman kolareita.
– Sinulla on Hanna varmaan ollut suojelusenkelikin mukana, Pirkko totesi.
Oli hauska kuulla nuo sanat autokoulunopettajaltani. Totesin hänelle, että aivan varmasti, mutta on hänen hyvillä opetuksillaankin ollut vaikutusta. Ja varsinkin niillä jatkuvasti mieleen tulevilla sanoilla, joilla Pirkko minua autokouluaikana lempeästi, mutta lujasti ripitti tekemistäni ajovirheistä.
Yksi tällainen ripitys koski tilannetta, jolloin olin tullut liian lujaa vauhtia mutkaan, jonka takana odotti äkkipysähdys. Selvisimme tilanteesta säikähdyksellä, mutta saman tien Pirkko käski pysäyttää auton ja antoi tulla:
– Muista, Hanna, aina: nopeuden on oltava sellainen, että auton voi pysäyttää tien näkyvällä osalla. Oikea tilannenopeus ei ole suurin sallittu nopeus, vaan nopeus pitää sovittaa sellaiseksi, että kuljettaja säilyttää ajoneuvon hallinnan.
Tätä samaa ohjetta hän sitten toisti uudestaan ja uudestaan, aina inssiajoon asti. Ja tämän saman ohjeen muistan yhä joka kerta, kun ajan mutkaan.
Viime viikolla olimme poikani kanssa kävelemässä kotikylämme maantien reunaa. Meitä vastaan tuli auto, jonka kuski menetti autonsa hallinnan mutkassa. Auto lähti heittelehtimään ja tuli sivuluisussa meitä kohti. Lopulta – tai siis sekunnin päästä – auto päätyi syvälle lumipenkkaan, meidän kohdallemme, mutta toiselle puolen tietä. Olin jo ehtinyt suojata poikani käsivarsillani, mutta onneksi selvisimme kaikki säikähdyksellä, ja autokin saatiin myöhemmin hinattua ylös lumipenkasta.
Tilanteessa ei ollut mitään epäselvää. Paukkupakkasten jälkeen äkkiä lauhtunut ilma oli tehnyt tiestä petollisen liukkaan, ja siinä kohtaa sallittu 40 km / tunnissa oli liian paljon. Enkeleitä tarvitaan, mutta ei heille kaikkea vastuuta voi jättää. Jokaisen on syytä muistaa oikea tilannenopeus.
Tieliikennelaki antaa hyviä sääntöjä lisäämään teiden turvallisuutta. Joskus mietin sitä, että laatisipa joku yhtä hyviä neuvoja elämämme mutkiin ja liukkaille keleille. Kun elämä yllättää mutkaisilla teillään, olisi hyvä, että joku opastaisi meitä hiljentämään vauhtia. Elämän kriisihetkissä ei tarvitse jaksaa kaikkea eikä mennä eteenpäin samalla vauhdilla kuin ennen. Elämän mutkissa on syytä vähän hellittää ja sovittaa vauhti sellaiseksi, että elämän hallinta säilyy. Joskus se vaatii täydellistä pysähtymistä, jotta hetken päästä voi taas jatkaa turvallisesti – uusin voimin ja uusin eväin.
Turvallisia matkoja sinulle maanteille – ja elämän teille!
