Mikä saisi sinut sanomaan ”wau”?

 

Muistatko niitä hetkiä kun lapsena ihastelit tai ihmettelit jotain asiaa niin ettei illalla meinannut uni tulla? Minä muistan hyvin vaikkapa sen kun ensimmäisen kerran näin Tähtien sodan. Seuraavat pari viikkoa ajatukset lensivät Millennium Falconilla pitkin galaksia.

Mutta mikä enää säväyttää meitä kaiken nähneitä? Elokuvissakin kaikki kuviteltavissa oleva on jo mahdollista toteuttaa – ja juuri siksi mikään ei enää tahdo tehdä vaikutusta.

SRO-PK, neliöb. 18.7.-14.8. MJa

Onko kaikki maailmassa jo koettu ja nähty mitä ylipäänsä nähdä voi? Olemmeko jo kylläisiä kuin iäkäs Job, josta sanottiin, että hän kuoli ”elämästä kyllänsä saaneena”?

Ehkä odotin meneillään olevasta Suomen juhlavuodesta jotain sellaista, joka saisi minut ja koko Suomen sanomaan yhdestä suusta ”wau!” Ehkä odotin liikaa. Eihän meitä enää säväytä mikään. Olemme rikkaampia kuin koskaan, mutta samalla jotenkin… köyhiä. Vain lapsenmielinen voi olla sydämeltään rikas.

Mikä saisi sinut huudahtamaan ”wau”?

Tokihan viimeisen parin vuoden aikana on tapahtunut paljon asioita, jotka ovat saaneet meidät huokaisemaan pelkästä ihmetyksestä. Mutta tarkoitan nyt sellaisia selkeän positiivisia asioita.

Mistä sinä unelmoisit omassa elämässä, läheistesi elämässä, omalla paikkakunnallasi, Suomessa, jne?

Sitten pakollinen vastuuvapausklausuuli. Tiedän, tiedän, unelmat ja suuret visiot eivät suinkaan aina toteudu. Mutta onpa myös niitä, jotka toteutuvat. Ja joskus saamme vielä enemmän kuin osaamme unelmoida. Parhaat hetket elämässä tuntuvat olevan ”kuin unta”. Ja ne parhaat asiat voivat olla todella pieniä.

Viime viikolla sain kokea pienen ”wau-hetken”. Junassa eräs Lähi-Idästä tullut, vielä turvapaikkapäätöstään odottava mies yllättäen kehotti ja rohkaisi minua hänelle Raamatusta nousseella pienellä ajatuksella. Kotiin päästyäni piti oikein istua alas tuolille ja sulatella tapahtunutta… Siis kuka nyt rohkaisi ketä? Olin niin ihmeissäni, että uni ei tahtonut tulla. Mistään tällaisesta emme osanneet edes unelmoida vielä pari vuotta sitten. Olen aidosti hämilläni.

Unelmoidaan edelleen. Ja rukoillaan. Ja tehdään työtä. Lasten kaltaisten on Jumalan valtakunta.

Tapio Luoma-aho